Ero sivun ”Evoluutio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Λ (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
4 942 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Λ (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
4 942 muokkausta
fix
Rivi 3: Rivi 3:
{{Evoluutio}}'''Evoluutio''' tarkoittaa sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia [[eliö]]iden muodostaman [[populaatio]]n [[geeni]]varastossa.<ref name="biomi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.biomi.org/biologia/evoluutio/#evoluutio_pahkinankuoressa | Nimeke=Evoluutio ja evoluutioteoria | Tekijä=Heikkinen, Mikko | Ajankohta=2005 | Julkaisija=Biomi.org | Viitattu=3.2.2011}}</ref> Se on siis luonnonilmiö, jonka seurauksena organismit muuttuvat niin, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Evoluutio perustuu muunteluun, muuntelun perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.<ref name="sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Rauno Tirri ym. | Nimeke = Biologian sanakirja | Vuosi = 1993 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-11390-9}}</ref><ref name="Futuyma-4">Futuyma: ''Evolutionary Biology, s. 4.</ref>
{{Evoluutio}}'''Evoluutio''' tarkoittaa sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia [[eliö]]iden muodostaman [[populaatio]]n [[geeni]]varastossa.<ref name="biomi">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.biomi.org/biologia/evoluutio/#evoluutio_pahkinankuoressa | Nimeke=Evoluutio ja evoluutioteoria | Tekijä=Heikkinen, Mikko | Ajankohta=2005 | Julkaisija=Biomi.org | Viitattu=3.2.2011}}</ref> Se on siis luonnonilmiö, jonka seurauksena organismit muuttuvat niin, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Evoluutio perustuu muunteluun, muuntelun perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.<ref name="sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Rauno Tirri ym. | Nimeke = Biologian sanakirja | Vuosi = 1993 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-11390-9}}</ref><ref name="Futuyma-4">Futuyma: ''Evolutionary Biology, s. 4.</ref>


Nykyään vallalla oleva ''kehitysoppi'' [[laji]]en syntymekanismista – [[synteettinen evoluutioteoria]] – perustuu [[Charles Darwin]]in teorioihin ''luonnonvalinnasta'', [[Gregor Mendel]]in teorioihin [[periytyvyys|periytyvyydestä]] sekä [[molekyylibiologia]]n ja [[perinnöllisyystiede]]en tutkimukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/197367/evolution | Nimeke=Evolution | Julkaisu=Encyclopædia Britannica | Julkaisija=Encyclopædia Britannica Online | Viitattu=7.10.2009 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>
Nykyään vallalla oleva [[synteettinen evoluutioteoria]] – ''kehitysoppi'' [[laji]]en syntymekanismista – perustuu [[Charles Darwin]]in teorioihin [[luonnonvalinta|luonnonvalinnasta]], [[Gregor Mendel]]in teorioihin [[periytyvyys|periytyvyydestä]] sekä [[molekyylibiologia]]n ja [[perinnöllisyystiede|perinnöllisyystiete]]en tutkimukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/197367/evolution | Nimeke=Evolution | Julkaisu=Encyclopædia Britannica | Julkaisija=Encyclopædia Britannica Online | Viitattu=7.10.2009 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>
Hakusana kehitysoppi: ”oppi jonka mukaan kasvit ja eläimet ovat kehittyneet nykyiselleen yksinkertaisemmista muodoista”. {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>
Hakusana kehitysoppi: ”oppi jonka mukaan kasvit ja eläimet ovat kehittyneet nykyiselleen yksinkertaisemmista muodoista”. {{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>


== Evoluution mekanismit ==
== Evoluution mekanismit ==


Evoluution mekanismeja ovat muun muassa [[luonnonvalinta]]<ref name="evosite1">{{Verkkoviite | Osoite=http://evolution.berkeley.edu/evosite/evo101/IIIBMechanismsofchange.shtml | Nimeke=Mechanisms of Change | Julkaisu=Understanding Evolution For Teachers | Julkaisija=University of California Museum of Paleontology | Viitattu=5.2.2011 | Kieli={{en}} }}</ref> ja sen muotona [[seksuaalivalinta]],<ref name="evosite2">{{Verkkoviite | Osoite=http://evolution.berkeley.edu/evosite/evo101/IIIE3Sexualselection.shtml | Nimeke=Sexual Selection | Julkaisu=Understanding Evolution For Teachers | Julkaisija =University of California Museum of Paleontology | Viitattu=5.2.2011 | Kieli={{en}} }}</ref> [[Mutaatio (biologia)|mutaatiot]],<ref name="evosite1"/> [[migraatio]]<ref name="evosite1"/> ja [[geneettinen ajautuminen]].<ref name="evosite1"/> Luonnonvalinnan ansiosta parhaiten ympäristöönsä sopeutuvat yksilöt populaatiossa menestyvät parhaiten ja saavat myös enemmän jälkeläisiä kuin heikommin sopeutuvat. Näin menestyneimmistä yksilöistä tulee lopulta populaation vallitseva tyyppi.<ref name="evosite3">{{Verkkoviite | Osoite=http://evolution.berkeley.edu/evosite/evo101/IIIENaturalSelection.shtml | Nimeke=Natural Selection | Julkaisu=Understanding Evolution For Teachers | Julkaisija=University of California Museum of Paleontology | Viitattu=5.2.2011 | Kieli={{en}} }}</ref> Koska geenit määräävät eliöiden ominaisuudet, tämä merkitsee samalla, että sopeutuvimpien yksilöiden geenit yleistyvät populaatiossa.<ref name="evosite3"/><ref name="biomi" />
Evoluution mekanismeja ovat muun muassa ''luonnonvalinta''<ref name="evosite1">{{Verkkoviite | Osoite=http://evolution.berkeley.edu/evosite/evo101/IIIBMechanismsofchange.shtml | Nimeke=Mechanisms of Change | Julkaisu=Understanding Evolution For Teachers | Julkaisija=University of California Museum of Paleontology | Viitattu=5.2.2011 | Kieli={{en}} }}</ref> ja sen muotona [[seksuaalivalinta]],<ref name="evosite2">{{Verkkoviite | Osoite=http://evolution.berkeley.edu/evosite/evo101/IIIE3Sexualselection.shtml | Nimeke=Sexual Selection | Julkaisu=Understanding Evolution For Teachers | Julkaisija =University of California Museum of Paleontology | Viitattu=5.2.2011 | Kieli={{en}} }}</ref> [[Mutaatio (biologia)|mutaatiot]],<ref name="evosite1"/> [[migraatio]]<ref name="evosite1"/> ja [[geneettinen ajautuminen]].<ref name="evosite1"/> Luonnonvalinnan ansiosta parhaiten ympäristöönsä sopeutuvat yksilöt populaatiossa menestyvät parhaiten ja saavat myös enemmän jälkeläisiä kuin heikommin sopeutuvat. Näin menestyneimmistä yksilöistä tulee lopulta populaation vallitseva tyyppi.<ref name="evosite3">{{Verkkoviite | Osoite=http://evolution.berkeley.edu/evosite/evo101/IIIENaturalSelection.shtml | Nimeke=Natural Selection | Julkaisu=Understanding Evolution For Teachers | Julkaisija=University of California Museum of Paleontology | Viitattu=5.2.2011 | Kieli={{en}} }}</ref> Koska geenit määräävät eliöiden ominaisuudet, tämä merkitsee samalla, että sopeutuvimpien yksilöiden geenit yleistyvät populaatiossa.<ref name="evosite3"/><ref name="biomi" />


=== Mutaatiot ===
=== Mutaatiot ===

Versio 11. helmikuuta 2011 kello 21.53

Tämä artikkeli käsittelee biologista evoluutiota. Muita merkityksiä on sivun täsmennyssivulla. Yleistajuinen esitys aiheesta: Johdatus evoluutioon
Osa biologian artikkelisarjaa
Keskeisiä aiheita

Yhteinen polveutuminen
Evoluution todisteet

Prosessit ja lopputulokset

Populaatiogenetiikka · Geneettinen variaatio · Mutaatio · Luonnonvalinta · Adaptaatio · Geneettinen ajautuminen · Geenivirta · Lajiutuminen · Sopeutumislevittäytyminen · Yhteistyö · Koevoluutio · Divergenssi · Konvergenssi · Paralleelinen evoluutio · Sukupuutto

Luonnonhistoria

Elämän alkuperä · Elämän historia · Evoluution aikajana · Ihmisen evoluutio · Evoluutiopuu · Biodiversiteetti · Eliömaantiede · Taksonomia · Kladistiikka · Välimuotofossiili · Joukkosukupuutto

Evoluutioteorian historia

Yleiskatsaus · Darwin ·
Lajien synty · Moderni synteesi

Tutkimushaarat ja sovellukset

Ekologinen genetiikka · Evoluutiolaskenta · Evoluutiopsykologia · Fylogenetiikka · Jalostus · Systematiikka

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Yhteiskunnalliset vaikutukset
Vastustus

n · k · m

Evoluutio tarkoittaa sukupolvien myötä tapahtuvia muutoksia eliöiden muodostaman populaation geenivarastossa.[1] Se on siis luonnonilmiö, jonka seurauksena organismit muuttuvat niin, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Evoluutio perustuu muunteluun, muuntelun perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.[2][3]

Nykyään vallalla oleva synteettinen evoluutioteoria – kehitysoppi lajien syntymekanismista – perustuu Charles Darwinin teorioihin luonnonvalinnasta, Gregor Mendelin teorioihin periytyvyydestä sekä molekyylibiologian ja perinnöllisyystieteen tutkimukseen.[4][5]

Evoluution mekanismit

Evoluution mekanismeja ovat muun muassa luonnonvalinta[6] ja sen muotona seksuaalivalinta,[7] mutaatiot,[6] migraatio[6] ja geneettinen ajautuminen.[6] Luonnonvalinnan ansiosta parhaiten ympäristöönsä sopeutuvat yksilöt populaatiossa menestyvät parhaiten ja saavat myös enemmän jälkeläisiä kuin heikommin sopeutuvat. Näin menestyneimmistä yksilöistä tulee lopulta populaation vallitseva tyyppi.[8] Koska geenit määräävät eliöiden ominaisuudet, tämä merkitsee samalla, että sopeutuvimpien yksilöiden geenit yleistyvät populaatiossa.[8][1]

Mutaatiot

Mutaatio on eliön DNAssa tai sen kopioitumisessa tapahtuva satunnainen muutos tai virhe.[9] Mutaatioista suurin osa on neutraaleja, toisin sanoen ne eivät johda havaittaviin muutoksiin eliön eloonjäämismahdollisuuksissa tai sopivuudessa elinympäristöönsä. Hyödyllisten mutaatioiden todennäköisyys eliössä on pieni. Lisäksi, jotta kyseinen hyödyllinen mutaatio voisi periytyä jälkeläisille, sen täytyy tapahtua sukusolulinjassa jossa se ei tapahdu kuin äärimmäisen harvoissa tapauksissa.[10] Mutaatioista, jotka eivät ole neutraaleja, suurin osa on vahingollisia tai haitallisia.[11]

Lajiutuminen

Pääartikkeli: Lajiutuminen
Lajiutumisen kolme mekanismia.

Lajiutuminen on yhden lajin haarautumista sukupolvien myötä useammaksi, kun sen populaatioiden välille syntyy jostain syystä lisääntymiseste.[2]

Lajiutumiselle erotetaan kolme mekanismia:[12]

  • Allopatria: populaation osat elävät maantieteellisesti erillään.
  • Sympatria: populaation osat elävät samassa maantieteellisellä alueella, mutta eri ekologisissa lokeroissa.
  • Parapatria: populaation osat elävät maantieteellisesti vierekkäin.

Kaikissa tapauksissa osapopulaatioiden geneettiset ominaisuudet eriytyvät satunnaisesti kumuloituvien mutaatioiden seurauksena yhä enemmän toisistaan. Lopulta eri populaatiot ovat geneettisesti niin kaukana toisistaan, etteivät ne pysty enää saamaan keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Näin on syntynyt kaksi lajia.[1]

Parapatrian erikoistapaus on niin sanottu rengaslaji, jossa on kyse monesta vierekkäisestä populaatiosta, jotka kaikki lisääntyvät naapurinsa kanssa, mutta ääripäät eivät enää lisäänny keskenään.[13]

Ehkä tunnetuin esimerkki lajiutumisesta on darwininsirkkujen erikoistuminen 13:ksi eri sirkkulajiksi Galápagossaarilla yhdestä saarille saapuneesta kantalajista. Niiden nokat ovat erikoistuneet erilaisten ravintolokeroiden täyttämiseen. Siitä myös Darwin sai ajatuksensa lajien synnystä.[14]

Migraatio

Pääartikkeli: Migraatio

Migraation rooli evoluutiossa on se, että tietyssä paikassa alkunsa saanut uusi, hyödyllinen perinnöllinen piirre leviää populaatioissa.[6]

Evoluution todisteet

Pääartikkeli: Evoluution todisteet

Evoluution todisteet ovat epäsuoria, sillä evoluutio on hidas historiallinen tapahtumasarja.[15] Tietyt evolutiiviset tapahtumat ja evoluutio kokonaisuudessaan on pääteltävä havaintojen perusteella. Näitä päätelmiä koetellaan uusia havaintoja vastaan, jolloin alkuperäiset havainnot saavat vahvistusta tai ne kumoutuvat.[16]

Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset vaikutukset

Pääartikkelit: Evoluutioteorian yhteiskunnalliset vaikutukset ja Evoluutioteorian vastustus

Uuden ajan aatehistoriassa on tapana puhua kahdesta suuresta vallankumouksesta. Ensimmäinen vallankumous oli maakeskisen todellisuuskäsityksen sortuminen. Tähtitieteilijä Kopernikuksen mukaan tätä ensimmäistä vallankumousta, joka tapahtui noin neljäsataa vuotta sitten, kutsutaan kopernikaaniseksi vallankumoukseksi. Toinen mullistus alkoi, kun Darwin osoitti, että ihmiskuntakin on osa luontoa eikä siitä erillinen ilmiö.[17][18]

Niin sanottu kreationistinen liike vastustaa yhä kehitysoppia ja korvaa sen luomiskertomuksella. Kreationismi on länsimaista erityisen suosittua Yhdysvalloissa. Yhdysvaltalaiset kreationistit ovat pyrkineet kieltämään evoluution opetuksen kouluissa jälleen tai tuomaan sen rinnalle kreationismin opetuksen.[19] Vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisista 30 prosenttia pitää evoluutioteoriaa vääränä.[20]

Lähteet

  • Futuyma, Douglas J.: Evolutionary Biology. Third Edition. Sunderland, Massachusetts: Sinauer Associates, 1998. ISBN 0-87893-189-9. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b c Heikkinen, Mikko: Evoluutio ja evoluutioteoria 2005. Biomi.org. Viitattu 3.2.2011.
  2. ↑ a b Rauno Tirri ym.: Biologian sanakirja. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-11390-9.
  3. ↑ Futuyma: Evolutionary Biology, s. 4.
  4. ↑ Evolution Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 7.10.2009. (englanniksi)
  5. ↑ Hakusana kehitysoppi: ”oppi jonka mukaan kasvit ja eläimet ovat kehittyneet nykyiselleen yksinkertaisemmista muodoista”. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  6. ↑ a b c d e Mechanisms of Change Understanding Evolution For Teachers. University of California Museum of Paleontology. Viitattu 5.2.2011. (englanniksi)
  7. ↑ Sexual Selection Understanding Evolution For Teachers. University of California Museum of Paleontology. Viitattu 5.2.2011. (englanniksi)
  8. ↑ a b Natural Selection Understanding Evolution For Teachers. University of California Museum of Paleontology. Viitattu 5.2.2011. (englanniksi)
  9. ↑ Mutations Understanding Evolution For Teachers. University of California Museum of Paleontology. Viitattu 5.2.2011. (englanniksi)
  10. ↑ Futuyma: Evolutionary Biology, s. 267.
  11. ↑ Futuyma: Evolutionary Biology, s. 278.
  12. ↑ Futuyma: Evolutionary Biology, s. 482.
  13. ↑ Futuyma: Evolutionary Biology, s. 450, 455–456.
  14. ↑ Weiner, Jonathan: Darwinin linnut: Uutta tietoa evoluutiosta. (The beak of the finch: A story of evolution in our time, 1994.) Suomentanut Tuula Hollmén. Helsingissä: Otava, 1997. ISBN 951-1-13805-7.
  15. ↑ Hakusana evoluutio teoksessa Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 3, Eng–Hiu, s. 168–170, luku Evoluution todisteet. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1976. ISBN 951-0-07242-7.
  16. ↑ Mayr, Ernst: Evoluutio, s. 37. (What evolution is, 2001.) Suomentanut Jani Kaaro. Tieteen huiput. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27897-1.
  17. ↑ Jämsä, Tuomo: Erottaako kieli ihmisen? Semiotiikan perusteet. Internetix. Viitattu 3.2.2011.
  18. ↑ Leikola, Anto: Ihminen on osa luontoa, sanoi Darwin. Tiede, 1/2009, s. 28–31. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.2.2009. Artikkelin tekstissä vertauskohteena on Isaac Newton.
  19. ↑ Hakusana kreationismi teoksessa Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.2.2011).
  20. ↑ 65 prosenttia suomalaisista uskoo evoluutioteoriaan Helsingin sanomat. 22.8.2006. Viitattu 28.7.2009.

Kirjallisuutta

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Johdantoteoksia
  • Bargum, Katja & Kokko, Hanna: Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34020-2.
  • Carroll, Sean B.: Loputtomat kauniit muodot: Evodevon uusi tiede. (Endless forms most beautiful: The new science of evo devo, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-03-2.
  • Dawkins, Richard: Geenin itsekkyys. (The selfish gene, 1976, 1989.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1993. ISBN 951-884-107-1.
  • Dawkins, Richard: Sokea kelloseppä. (The blind watchmaker, 1986.) Suomentanut Risto Varteva. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1989. ISBN 951-0-15863-1.
  • Dawkins, Richard: Maailman hienoin esitys: Evoluution todisteet. (The greatest show on Earth: The evidence for evolution, 2009.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2009. ISBN 978-952-5697-27-8.
  • Gould, Stephen Jay: Ihmeellinen elämä: Burgessin esiintymä ja historian kulku. (Wonderful life: The Burgess shale and the nature of history, 1989.) Suomentaneet Outi Nummi ja Markus Nummi. Helsingissä: Art House, 1991. ISBN 951-884-088-1.
  • Hanski, Ilkka & Niniluoto, Ilkka & Hetemäki, Ilari (toim.): Kaikki evoluutiosta. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-098-5.
  • Portin, Petter & Vuorisalo, Timo (toim.): Evoluutio NYT! Charles Darwinin juhlaa. Turku: Kirja-Aurora, 2008. ISBN 978-951-29-3666-3.
Historia
  • Browne, Janet: Darwinin Lajien synty. (Darwin’s Origin of species, 2007.) Suomentanut Riitta Virkkunen. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7441-9.
  • Darwin, Charles: Lajien synty. (Origin of Species, 1859.) Suomentanut Pertti Ranta. Tampere: Osuuskunta Vastapaino, 2009. ISBN 978-951-768-236-7.
Oppikirjoja
  • Björklund, Mats: Evoluutiobiologia. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-076-3.
  • Laihonen, Pasi & Salo, Jukka & Vuorisalo, Timo: Evoluutio: Miten elämä kehittyy. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-08486-0.
  • Mayr, Ernst: Evoluutio. (What evolution is, 2001.) Suomentanut Jani Kaaro. Tieteen huiput. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27897-1.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta evoluutio.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Evoluutio&oldid=9789033”