Flow

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 28. helmikuuta 2011 kello 13.13 käyttäjän WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Flow (myös optimaalinen kokemus ja virtauskokemus) on psykologi Mihály Csíkszentmihályin mukaan tila, jossa ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on tasapainossa itsen tavoitteiden kanssa. Flow-kokemuksen seurauksena itsen järjestys on aikaisempaa monimuotoisempi (itsen kompleksisuus kasvaa). Flow'ssa psyykkinen energia käytetään ainoastaan tavoitteiden saavuttamiseen. (Csikszentmihalyi 2005, 68-73.)

Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Flow lisää psyyken sisäistä vahvuutta ja kompleksisuutta ihmisen saadessa todellisuuskuvansa järjestykseen ja hallintaan. Optimaalinen flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot vastaavat käsillä olevaa haastetta ja hän on kiinnostuneesti paneutunut ko. aktiviteettiin. Csikszentmihalyi on tutkimuksissaan todennut ihmisten olevan onnellisimmillaan juuri tällaisina hetkinä elämässään.

Osatekijät

Csíkszentmihályi kuvaa kahdeksan osatekijää, joita flow-kokemukseen voi liittyä:

  1. Tehtävällä on selvät päämäärät.
  2. Yksilön keskittyminen on täydellistä.
  3. Oman minän arviointi vähenee.
  4. Ajantaju katoaa.
  5. Tehtävän etenemisestä saa välitöntä palautetta.
  6. Yksilön kyvyt ja tehtävän vaativuus ovat tasapainossa (tehtävä ei ole liian helppo eikä liian vaikea).
  7. Yksilö tuntee pystyvänsä kontrolloimaan tilannetta.
  8. Tehtävä on itsessään palkitseva.

Lisäksi flow-kokemus vaatii häiriöttömän ympäristön. Esimerkiksi puhelimen soiminen tai työtoverin saapuminen huoneeseen voi katkaista flow'n.

Flow-tilaan ei pääse helposti ja nopeasti. Esimerkiksi urheilutilanteissa flow-tilan saavutus on haastavaa ja ei onnistu läheskään aina, sillä häiriötekijöitä on paljon.

Psyykkinen entropia

Psyykkinen entropia on termi, joka kuvaa tietoisuuden epäjärjestystä. Psyykkinen entropia on tila, jossa tarkkaavaisuuden keräämä informaatio on ristiriidassa itse aikomusten kanssa tai se estää toteuttamasta niitä. Psyykkinen entropia johtaa itsen tarkkaavaisuuden kohditumaan itsen eheyden kannalta epäolennaiseen ja psyykkistä energiaa hukkaavaan toimintaan. Psyykkisen entropian vastakohta on tietoisuuden järjestys eli flow. (Csikszentmihalyi 2005, 64-68.)

Ihmisen tietoisuudessa epäjärjestys muodostaa jatkuvan uhan, koska minän keinot ymmärtää ja hallita maailmankaikkeutta ovat rajalliset. Universumi on kokemuksellisesti kaoottinen, mielivaltainen, vailla tarkoitusta ja merkitystä aiheuttaen tietoisuudessa muun muassa eksistentiaalista ahdistusta. Tätä tietoisuuden epäjärjestystä ja disorganisaatiota Csíkszentmihályi kutsuu psyykkiseksi entropiaksi.

Tarkoitus

Tarkoitus on tekijä, joka muuttaa elämän yhdeksi kokonaiseksi flow-kokemukseksi. Tarkoitus koostuu henkilökohtaisesta päämäärästä, toiminnasta niiden toteuttamiseksi ja näistä kahdesta muodostuvasta itsen harmoniasta. Tarkoitus totetuu ihmisen valitsemien elämänteemojen kautta. (Csikszentmihalyi 2005, 307-344.)

Flow-toiminnot

Flow-toiminnot ovat toimintoja, joiden päätarkoitus on tuottaa iloa. Ranskalaisen Cailloisin mukaan tällaisia toimintojaa ovat agon (kilpailu), alea (satunnaiset ilmiöt), ilinx eli vertigo (aistien hämmentäminen ) ja mimiikka (erilaisten todellisuuksien luominen). Näiden toimintojen avulla ihminen voi päästä tavanomaista todellisuutta laajemman todellisuuskokemuksen piiriin. Flow-kokemus tuottaa kokijalleen aina löytämisen kokemuksen eli se muuttaa ihmisen itsen aikaisempaa monimuotoisemmaksi (kompleksisuuden lisääntyminen). (Csikszentmihalyi 2005, 113-116.)

Kirjallisuutta

  • Csikszentmihalyi, Mihaly: Flow — elämän virta: tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu (englanninkielinen alkuteos Flow 1990). Suomentanut Ritva Hellsten. Helsinki: Rasalas, 2005. ISBN 952-5421-26-0.
  • Lehtinen, Erno, Kuusinen, Jorma & Vauras, Marja: ”Luku 5.7. Flow-kokemus: minän korostuksesta minän unohtamiseen”, Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2007. ISBN 978-951-30930-8.
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.