Björk

Björk
Björk esiintymässä Coachella Valley Music and Arts Festivaleilla, Kaliforniassa vuonna 2007.
Henkilötiedot
Koko nimi	Björk Guðmundsdóttir
Syntynyt	21. marraskuuta 1965 Reykjavík, Islanti
Ammatti	muusikko, laulun- ja musiikintekijä, tuottaja, näyttelijä, valokuvamalli
Muusikko
Aktiivisena	1977–
Tyylilajit	elektroninen, avantgarde, vaihtoehtorock, IDM, trip hop
Soittimet	laulu, kosketinsoitin, piano, huilu, piccolo, oboe, rummut, huuliharppu, harppu
Yhtyeet	The Elgar Sisters, KUKL, Tappi Tíkarrass, The Sugarcubes, Björk Guðmundsdóttir & Tríó Guðmundar Ingólfssonar
Levy-yhtiöt	One Little Indian, Elektra, Atlantic, Polydor, Mother, Smekkleysa
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Kotisivut
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Björk (koko nimeltään Björk Guðmundsdóttir, s. 21. marraskuuta 1965 Reykjavík, Islanti) on islantilainen laulaja-lauluntekijä, säveltäjä, näyttelijä ja tuottaja, jonka ura alkoi vuonna 1977. Hän on julkaissut kolme albumia The Sugarcubesin laulajana, kymmenen sooloalbumia ja kaksi elokuvasoundtrackia. Hänet tunnetaan laajasta sopraanon äänialastaan ja omintakeisesta tyylistään niin musiikkinsa, julkisten esiintymistensä, musiikkivideoidensa ja pukeutumistyylinsä suhteen. Björkin musiikista voi havaita vaikutteita mm. popista, alternative rockista, jazzista, ambientista, elektronisesta, klassisesta, folkista ja trip hopista. Björkin levy-yhtiö One Little Indian kertoi 2003 hänen myyneen maailmanlaajuisesti yli 15 miljoonaa albumia. Yhteensä Björkin arvioidaan myyneen 20–40 miljoonaa äänitettä^milloin?.

Björk on saavuttanut 14 Grammy-ehdokkuutta, 10 Brit Awards -ehdokkuutta, Academy Award -ehdokkuuden ja kaksi Golden Globe -ehdokkuutta (joista toisen näyttelijäntyöstään). Björk sai parhaan näyttelijättären palkinnon vuoden 2000 Cannesin elokuvajuhlilla roolistaan elokuvassa Dancer in the Dark. Vuonna 2010 Björk sai yhdessä Ennio Morriconen kanssa Polar Music Prizen, jonka arvo on miljoona Ruotsin kruunua. Palkitsemisperusteissa hänen sanotaan liikkuvan avantgarden ja popmusiikin välillä vapaammin kuin kukaan muu artisti, ja hän on jättänyt pysyvän jäljen popmusiikkiin ja moderniin kulttuuriin syvästi persoonallisen musiikin, sanoitusten, huoliteltujen sovitusten ja uniikin äänensä ansiosta. Hänen viimeisin albuminsa Fossora julkaistiin maailmanlaajuisesti 30. syyskuuta 2022.

Musiikkiura

Björkin ensimmäinen levy, kokonaan islanninkielinen Björk ilmestyi 18. joulukuuta 1977. Levyllä on muun muassa The Beatles -coverkappale "Álfur Út Úr Hól" ("The Fool on the Hill") ja Björkin itsensä säveltämä instrumentaalinen "Jóhannes Kjarval", jossa hän soittaa huilua. Tämän jälkeen hän lauloi Tappi Tíkarrass -yhtyeessä, joka levytti kaksi levyä vuosina 1981 ja 1983. KUKL-yhtyeen kautta hän eteni vuonna 1986 The Sugarcubes -yhtyeeseen, jossa hän sai ensimmäisen kerran myös kansainvälistä mainetta.

Vuonna 1993 Björk julkaisi ensimmäisen englanninkielisen soololevynsä Debut, josta tuli odotettua suurempi menestys. Levylle valikoitiin Björkin aiemmin säveltämiä kappaleita sekä yhteistyössä tuottajansa Nellee Hooperin kanssa tehtyjä uusia kappaleita. Kaksi vuotta myöhemmin julkaistu Post sisälsi samoin aikaisempaa tuotantoa, ja se tehtiin yhteistyössä Hooperin, Trickyn, Graham Masseyn ja Howie B:n kanssa. Kun kaksi ensimmäistä sooloalbumia olivat eräänlaisia muiden muusikoiden kanssa tehdyn yhteistyön hedelmiä, oli vuonna 1997 julkaistu Homogenic yksin Björkin visioiden tulosta. Minimalistisen elektronisella levyllä kuullaan aggressiivisia rytmejä, jotka heijastavat Islannin maisemia ja tuliperäisyyttä.

Seuraava studioalbumi, vuonna 2001 ilmestynyt Vespertine, oli tunnemaailmaltaan täysin vastakkainen edelliseen levyyn verrattuna: tuutulaulumaiset ja hyvin henkilökohtaiset kappaleet sisältävät hentoja mikrorytmejä, inuit-kuoron laulua ja kamariorkesterin soittoa. Vuonna 2004 valmistui Medúlla, jonka tekovaiheessa Björk oli päättänyt jättää melkein kaikki soittimet pois ja joka siten koostuu pelkillä ihmisäänillä tuotetuista rytmeistä ja melodioista. Äänien tekemisessä Björkillä oli apuna useita kuoroja sekä yksittäisiä artisteja. Ainoastaan kahdessa kappaleessa soitettiin pianoa ja yhdessä gongia.

Björkin kuudes studioalbumi Volta ilmestyi 7. toukokuuta 2007. Björk on itse kirjoittanut ja tuottanut kaikki uuden albumin kymmenen kappaletta. Hänen apunaan albumia ovat olleet tekemässä muun muassa hip hop -tuottaja Timbaland sekä islantilainen kirjailija Sjón.

Vuonna 2010 Björk oli mukana islantilaislaulaja Ólöf Arnaldsin kappaleessa "Surrender", Dirty Projectorsin albumilla Mount Wittenberg Orca sekä Antony and the Johnsonsin Swanlights-albumin kappaleessa "Flétta". Antony Hegarty itse oli vierailevana laulajana Björkin Volta-albumin kappaleissa "The Dull Flame of Desire" ja "My Juvenile".

Björkin seitsemäs studioalbumi Biophilia ilmestyi 10. lokakuuta 2011. Varsinaisen albumin lisäksi Biophiliasta tehtiin kokonainen iPad-sovellus, jossa jokaisesta kymmenestä kappaleesta on oma yksilöllinen pelinsä ja animaationsa. Näin kuuntelijat pääsevät itse paremmin sisään musiikkiin ja heillä on mahdollisuus myös muokata kappaleiden tiettyjä ominaisuuksia, jotka ovat eri peleissä erilaiset. Lisäksi Biophilia-projektiin kuului kiertue, jonka aikana Björk vieraili useissa kaupungeissa ympäri maailman pystyttäen Biophilia-"opetusleirinsä" jokaiseen kaupunkiin useiksi viikoiksi, joiden aikana hän muun muassa vieraili paikallisissa kouluissa, jolloin lapset itse saavat tilaisuuden kokeilla iPadin Biophilia-sovellusta. Björk toivoo, että tämä herättäisi lapsissa uusia ajatuksia musiikista.

Björkin albumi Vulnicura julkaistiin 20. tammikuuta 2015. Alun perin albumi oli tarkoitus julkaista maaliskuussa 2015, mutta albumin kappaleiden vuodettua Internetiin levy päätettiin julkaista ennenaikaisesti. Vulnicura käsittelee muun muassa Björkin eroa pitkäaikaisesta kumppanistaan Matthew Barneystä. Björk ja Barney erosivat vuonna 2013.

Björk esiintyi Suomessa vuoden 2012 Flow Festivalilla Helsingin Suvilahdessa ja Finlandia-talossa heinäkuussa 2018.

Elokuvaura

Björk Hurricane Festivalilla heinäkuussa 2003.

Björkin ensimmäinen elokuvarooli oli islantilaisessa elokuvassa The Juniper Tree (1990) ja sittemmin Lars von Trierin elokuvassa Dancer in the Dark, jonka pääroolista Björk sai Cannesin elokuvafestivaalien parhaan näyttelijättären palkinnon vuonna 2000 itse elokuvan voittaessa parhaan elokuvan palkinnon. Hän sävelsi elokuvaan myös musiikin, joka julkaistiin nimellä Selmasongs ja joka oli myös ehdolla Oscar-palkinnon saajaksi. Björk kertoi festivaalien jälkeen, ettei enää näyttelisi elokuvissa, sillä Björkillä ja von Trierillä oli elokuvan teon aikana suuria riitoja. Lisäksi Björkin omien sanojen mukaan elokuvan teko oli muutenkin erittäin tuskallista. Vuonna 2005 valmistuneessa Matthew Barneyn ohjaamassa kokeellisessa elokuvassa Drawing Restraint 9 Björk palasi kuitenkin jälleen elokuvien pariin näyttelemällä valaaksi muuttuvaa ihmistä sekä säveltämällä teokseen musiikin. Björk on säveltänyt tunnusmusiikin "The Comet Song" elokuvaan Muumi ja punainen pyrstötähti (2010) yhdessä kirjailija-muusikko Sjónin kanssa. Molemmat taiteilijat ovat Muumi-faneja.

Yksityiselämä

Björkillä ja hänen ex-kumppanillaan Matthew Barneylla on tytär, ja entisen The Sugarcubes -yhtyekaverinsa Þór Eldonin kanssa Björkillä on poika.

Ääni

Björk on äänityypiltään dramaattinen sopraano, ja hänen äänensä yltää kolmeen oktaaviin (F3–E6). Björkin laulutyyli perustuu pitkälti improvisaatioon, mikä näkyy hänen live-esityksissään. Klassisen musiikin säveltäjä John Tavener on ylistänyt Björkin olevan "älykkäämpi kuin useat oopperalaulajat." Musiikkikriitikko Alex Ross on maininnut Björkin yhtenä lahjakkaimmista äänistä nykyään. Björk sijoittui sijalle 22/50 "Greatest Voices In Music" -listalla.

Julkaisut

Björk Ruisrockissa vuonna 1998.

Levyjulkaisut (CD)

• Björk (1977)
• Gling-Gló (1990)
• Debut (1993)
• Post (1995)
• Telegram (Post-levyn kappaleiden remiksauksia, 1996)
• Homogenic (1997)
• Selmasongs (elokuvan Dancer in the Dark musiikkia, 2000)
• Vespertine (2001)
• Greatest Hits (kokoelma, 2002)
• Family Tree (singlekokoelma, 2003)
• Live Box (live-kappaleita)
• Medúlla (2004)
• Army of Me: Remixes and Covers ("Army of Me" -kappaleen remiksauksia, 2005)
• Drawing Restraint 9 (elokuvamusiikkia, 2005)
• Volta (2007)
• Voltaic (Voltan live-albumi, 2009)
• Mount Wittenberg Orca (Dirty Projectorsin ja Björkin EP, 2010)
• Biophilia (2011)
• Bastards (Biophilia Remix Series- ja Crystalline Series -kappaleita 2012)
• Vulnicura (2015)
• Vulnicura Strings (akustinen versio Vulnicurasta, 2015)
• Vulnicura Live (Vulnicuran live-albumi, 2016)
• Utopia (2017)
• Fossora (2022)

Videot (DVD)

• Vessel (1994)
• Live At Shepherd's Bush (1998)
• Volumen (1999)
• Live in Cambridge (2001)
• MTV Unplugged/Live (2002)
• Live At Royal Opera House (2002)
• Greatest Hits - Volumen 1993-2003 (2002)
• Volumen Plus (2002)
• Inside Björk (2003)
• Later with Jools Holland (2003)
• Minuscule (2003)
• The Inner or Deep Part of an Animal or Plant Structure (2004)
• The Medulla Videos (2005)
• Later with Jools Holland 1995-2011 (2012)
• When Björk Met Attenborough (2014)
• Björk: Biophilia Live (2014)

Elokuvat

• Rokk í Reykjavík (ohjaus Friðrik Þór Friðriksson)
• The Juniper Tree (ohjaus Nietzchka Keene)
• Dancer in the Dark (ohjaus Lars von Trier)
• Drawing Restraint 9 (ohjaus Matthew Barney)

Kirjallisuutta

• Pytlik, Mark: Björk. Like, 2004. ISBN 952-471-405-1.

Aiheesta muualla

• Björkin kotisivut (englanniksi)
• Björk Myspacessa (englanniksi)
• Björk Internet Movie Databasessa. (englanniksi)