Idols

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Idols
Tyyli musiikki
viihde
tosi-tv
Kestoaika 60–120 min
Pääosissa Tuomarit:
Jone Nikula (2003–2013, 2018–)
Maija Vilkkumaa
Jannika B
Elastinen
Juontajat:
Anni Hautala
Juuso Mäkilähde
Alkuperämaa  Suomi
Alkuperäiskieli suomi
Verkko MTV3 (1.–7. kausi)
Nelonen (8. kausi –)
Esitetty 26. syyskuuta 2003 –
30. marraskuuta 2018
Tuotantokausia 9
Tuotanto
Tuotantoyhtiö(t) FremantleMedia Finland
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb

Idols on suomalaisversio brittiläisestä FremantleMedian tuottamasta Pop Idol -televisio-ohjelmaformaatista, jossa etsitään uusia laulajakykyjä.

Idols alkoi Suomessa syyskuun 2003 lopussa. Ohjelmaa on esitetty MTV3-kanavalla seitsemän ensimmäistä kautta ja Nelonen-kanavalla kahdeksannesta kaudesta alkaen.

Kilpailijaksi Idolsiin voivat hakea kaikki 16–30-vuotiaat.[1][2] Ensimmäisellä ja toisella tuotantokaudella osallistujien yläikäraja oli 28 vuotta.[3] Ohjelma koostuu useasta välivaiheesta, joissa jokaisessa osa kilpailijoista karsitaan pois. Välivaiheita ovat koelaulut, boot camp (tunnettu nimillä teatteriviikonloppu, kartanoviikko ja ruukkiviikko), top 10 round / semifinaalit ja finaalit. Aluksi valinnan jatkajista tekee tuomaristo, finaaleista (aiemmin semifinaaleista) alkaen katsojat. Kauden voittaja saa palkinnoksi levytyssopimuksen.

Kilpailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi valittiin Hanna Pakarinen 9. tammikuuta 2004. Toiseksi voittajaksi kruunattiin Ilkka Jääskeläinen 18. joulukuuta 2005, kolmanneksi Ari Koivunen 6. huhtikuuta 2007 ja neljänneksi Koop Arponen 14. joulukuuta 2008.

Viides voittaja on Martti Saarinen, joka voitti kilpailun 8. toukokuuta 2011. Kuudenneksi voittajaksi kukitettiin Diandra Flores 6. toukokuuta 2012, seitsemänneksi Mitra Kaislaranta 19. joulukuuta 2013. Kahdeksas voittaja, Anniina Timonen, valittiin 1. joulukuuta 2017. Yhdeksännen kauden voittaja Patrik Blomberg ratkesi 30. marraskuuta 2018.

Muita tunnettuja esiintyjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Idolsin kautta tunnetuiksi ovat nousseet muun muassa Antti Tuisku, Anna Abreu, Anna Puu, Alma, Pete Parkkonen, Jannika B, Jani Wickholm, Katri Ylander, Kristiina Brask, Kristian Meurman, Ilpo Kaikkonen, Pete Seppälä, Christian Forss ja Mia Permanto.

Monien mielessäkenen mukaan? Idols-ohjelma henkilöityy kuudella kaudella juontajana toimineeseen Heikki Paasoseen sekä pitkäaikaiseen tuomariin Jone Nikulaan.

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. kausi
2003–2004
2. kausi
2005
3. kausi
2007
4. kausi
2008
5. kausi
2011
6. kausi
2012
7. kausi
2013
8. kausi
2017
9. kausi
2018
Asko Kallonen Kim Kuusi Asko Kallonen Patric Sarin Sami Pitkämö Tommi Liimatainen Lauri Ylönen Antti Tuisku Elastinen
Nanna Mikkonen Nina Tapio Laura Voutilainen Sini Sabotage Erin Maija Vilkkumaa
Jone Nikula Jurek Reunamäki Jone Nikula
Hannu Korkeamäki Jarkko Valtee Hannu Korkeamäki* Jussi 69 Jannika B

* varatuomari

Juontajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. kausi
2003–2004
2. kausi
2005
3. kausi
2007
4. kausi
2008
5. kausi
2011
6. kausi
2012
7. kausi
2013
8. kausi
2017
9. kausi
2018
Heikki Paasonen Heikki Paasonen Juuso Mäkilähde
Ellen Jokikunnas Niina Backman Anni Hautala
Jani Toivola
Janne Kataja* Janne Kataja**

* Idols Extra

** Idols Studio

Koelaulukaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. kausi
2003–2004
2. kausi
2005
3. kausi
2007
4. kausi
2008
5. kausi
2011
6. kausi
2012
7. kausi
2013
8. kausi
2017
9. kausi
2018
Helsinki
Tampere
Turku
Oulu Oulu
Kuopio Kuopio
Rovaniemi
Joensuu
Vaasa

1. tuotantokausi (2003–2004)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Idols (1. tuotantokausi)

Suomen ensimmäisen Idolsin tv-lähetykset alkoivat MTV3-kanavalla 26. syyskuuta 2003. Koelauluja järjestettiin Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Finaali järjestettiin 9. tammikuuta 2004 Helsingin messukeskuksessa, ja kilpailun voitti Hanna Pakarinen. Ensimmäisen Idols-kauden finalistien yhteisesti levyttämä kappale oli ”Tuulet puhaltaa”.

Kilpailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä finaalissa 12. joulukuuta 2003 putosivat Sonja Nurmela (nyk. Kangastalo) ja Anniina Karjalainen. Laulamista opiskellut Nurmela on Idolsin jälkeen laulanut Royal Max -yhtyeessä ja opiskellut restonomiksi ja musiikkipedagogiksi.[4][5] Anniina Karjalainen levytti vuonna 2005 albumin Traces of Me. Myöhemmin hän on laulanut coveryhtye Anniina & Party Proofissa sekä funk-yhtye Tomi Salesvuo East Funk Attackissa.[6].

Victoria Shuudifonya tuli Suomen ensimmäisessä Idols-kilpailussa viidenneksi. Hänen veljensä Jackson Shuudifonya osallistui myös kilpailuun, muttei päässyt koelauluja pidemmälle. Jackson kuitenkin osallistui Suomen Popstars 2:een ja pääsi voittajayhtyeeseen INDX:iin ja sanoi ostavansa voittorahoilla kotistudion, jotta voisi tehdä lauluja siskolleen. Victoria Shuudifonya kilpaili vuonna 2017 The Voice of Finlandissa ja levytti seuraavana vuonna ensimmäisen singlensä "Tahdon olla vapaa".[7] Neljänneksi sijoittunut Christian Forss levytti kaksi englanninkielistä albumia vuosina 2004–2005 ja osallistui vuoden 2005 Suomen euroviisukarsintoihin.

Ensimmäisen Suomen Idolsin kärkikolmikko on menestynyt Suomen musiikkimarkkinoilla varsin hyvin. Kolmanneksi sijoittunut Antti Tuisku on Idols-kilpailijoista menestynein. Tuisku on julkaissut 12 levyä ja tehnyt menestyneitä konserttikiertueita. Levyistä viisi on myynyt platinaa ja kuusi kultaa. Toiseksi sijoittuneelta Jani Wickholmilta on julkaistu seitsemän studioalbumia, joista ensimmäinen Kaikki muuttuu myi platinaa. Idols-voittaja Hanna Pakarinen nousi Suomen myydyimmäksi englannin kielellä laulavaksi naisartistiksi.[8] Pakarinen on julkaissut neljä englanninkielistä ja kolme suomenkielistä albumia. Albumeista kolme ensimmäistä saavutti kultalevymyynnin[9].

Hanna Pakarisen ”Leave Me Alone” valittiin 17. helmikuuta 2007 Suomen edustuskappaleeksi vuoden 2007 Eurovision laulukilpailuihin. Pakarinen sijoittui kilpailussa 17. sijalle.

Voittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hanna Pakarinen

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juontajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. tuotantokausi (2005)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Idols (2. tuotantokausi)

Kilpailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koelauluja järjestettiin Helsingissä, Turussa, Oulussa ja Tampereella. Koelaulujen ja teatteriviikonlopun kautta pienryhmiin selvitti tiensä 30 laulajaa, joista viiden pienryhmän voittajiksi selviytyivät Ilkka Jääskeläinen, Katri Ylander, Pauliina Kumpulainen, Henna Heikkinen ja Agnes Pihlava. Tuomaristo valitsi vielä yhden pienryhmän, josta jatkoon pääsivät Pete Seppälä ja Roni Tran.

Toisen Idols-kauden finalistien yhteislevytys oli ”Haaveesta totta”.

Ensimmäisessä finaalikonsertissa putosi Pauliina Kumpulainen ja toisessa – ehkä hieman yllättäen – pieneen ennakkosuosikin asemaan kohonnut vietnamilaissyntyinen Roni Tran. Kolmannessa finaalissa lähtölipun sai nuori Henna Heikkinen ja neljännessä puolalaissyntyinen Agnes Pihlava. Kärkikolmikosta ensimmäisenä putosi Pete Seppälä. Finaalissa voittoon ylsi Ilkka Jääskeläinen, mutta toiseksi sijoittunut Katri Ylander on menestynyt levymyyntilistoilla paremmin.

Finalisteista Jääskeläinen, Ylander, Pihlava, Seppälä ja Tran saivat levytyssopimuksen SonyBMG:n kanssa. Heistä menestynein on ollut Katri Ylander, jonka neljästä studioalbumista kaksi ensimmäistä on myynyt kultaa. Voittaja Jääskeläisen debyytti Vuosisadan rakkaustarina menestyi Ylanderin debyyttiä huonommin. Sittemmin Jääskeläinen on työskennellyt luokanopettajana ja laulanut muutamilla gospellevyillä. Puolasta Suomeen vuonna 2003 muuttanut Agnes Pihlava levytti kaksi albumia vuosina 2006 ja 2009. Pete Seppälältä ilmestyi suomenkielinen ja Roni Tranilta englanninkielinen albumi vuonna 2006. Artisteista Ylander on ainoa soolourallaan kultalevyrajan ylittänyt[10].

Voittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilkka Jääskeläinen

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juontajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulunopettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3. tuotantokausi (2007)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Idols (3. tuotantokausi)

Koelauluja järjestettiin loka–marraskuussa 2006 Tampereella, Oulussa, Turussa ja Helsingissä. Sarjaa alettiin esittää televisiossa 4. tammikuuta 2007. Koelaulujen päätyttyä kilpailu jatkui perinteisesti teatteriviikonlopulla Helsingissä. Semifinaaleihin eteni yhteensä 24 kilpailijaa, jotka jaettiin neljän hengen pienryhmiin: kolme poika- ja kolme tyttöryhmää. Näistä pienryhmistä eniten ääniä saanut kilpailija jatkoi finaalilähetyksiin. Kuuden suoraan jatkoon päässeen kilpailijan (Panu Larnos, Kristiina Brask, Ari Koivunen, Johanna Hämäläinen, Kristian Meurman ja Anna Abreu) lisäksi tuomaristo valitsi jo pudonneiden semifinalistien joukosta vielä seitsemännen finalistin, Mia Permannon.

Kolmannen Idols-kauden finalistien yhteislevytys oli Neljä Baritonia -cover ”Pop-musiikkia”.

Ensimmäinen finaali laulettiin Helsingissä torstaina 1. maaliskuuta 2007 Linnanmäen Peacock-teatterissa, josta kotimatkalle joutui lähtemään Johanna Hämäläinen. Toisessa finaalissa putosi Mia Permanto, kolmannessa Panu Larnos, neljännessä Kristian Meurman ja viidennessä Kristiina Brask. Viimeinen finaali järjestettiin Helsingin jäähallissa, jossa vastakkain olivat kaksi jäljelle jäänyttä kilpailijaa, Anna Abreu ja Ari Koivunen. Kilpailun voitti Ari Koivunen, joka sai 57 % äänistä.[11]

Koivusen 30. toukokuuta 2007 julkaistu esikoisalbumi Fuel for the Fire meni heti ilmestyttyään listakärkeen ja oli listalla ykkösenä kaksitoista viikkoa myyden tuplaplatinaa.[12] Myös hänen toinen albuminsa Becoming myi kultaa. Vuodesta 2008 Koivunen on ollut Amoral-yhtyeen laulaja. Anna Abreu on ollut finalisteista menestynein. Hänen neljästä studioalbumistaan esikoislevy on myynyt tuplaplatinaa, kaksi seuraavaa platinaa ja neljäs kultaa. Kristian Meurmanilta on ilmestynyt neljä suomenkielistä albumia, joista debyytti Ensiaskeleet myi kultaa. Samoin kaksi albumia levyttäneen Braskin debyytti saavutti kultalevyrajan. Panu Larnos seurusteli myöhemmin Anna Abreun kanssa. Hänen ainoa albuminsa Million Miles ei menestynyt kaupallisesti.

Voittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ari Koivunen

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vierailevat tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juontajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulunopettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ari Koivunen (s. 7. kesäkuuta 1984) pääsi semifinaalista jatkoon 86 prosentilla äänistä.[13] Koivunen on voittanut karaoken Suomen-mestaruuden vuonna 2005[14] ja tullut samana vuonna kolmanneksi karaoken maailmanmestaruuskilpailuissa.[15] Hän voitti vuoden 2007 Idols-kilpailun.
  • Anna Abreu (s. 7. helmikuuta 1990) äänestettiin finaaliin viimeisessä katsojaäänestyksessä, jolloin hän sai 80 prosenttia annetuista äänistä. Finaalissa hän sijoittui toiseksi.
  • Kristiina Brask (s. 2. kesäkuuta 1990) äänestettiin jatkoon toisesta ryhmästä 45 prosentilla äänistä, kolmen prosenttiyksikön erolla tuomariston myöhemmin finaaliin nostamaan Mia Permantoon. Hän putosi finaalista viidentenä.
  • Kristian Meurman (s. 6. marraskuuta 1979) pääsi finaaliin 72 prosentilla äänistä voittaen selvästi samassa semifinaaliryhmässä esiintyneen ennakkosuosikin asemaan nousseen Ruslanas Kirilkinaksen. Kristian putosi finaalista neljäntenä.
  • Panu Larnos (s. 10. elokuuta 1982) selviytyi ensimmäisenä Idols-finaaleihin. Larnos toimi huoltomiehenä pakkasvarastolla, ja hän on pienestä lähtien ollut tekemisissä musiikin kanssa. Panu putosi finaalista kolmantena.
  • Mia Permanto (21. huhtikuuta 198818. maaliskuuta 2008[16]) selviytyi finaaliin tuomariston valitsemana ”mustana hevosena”. Omassa pienryhmässään Mia hävisi kolmella prosenttiyksiköllä Kristiina Braskille. Hän putosi Idols-finaalista toisena. Hän oli aloittanut levyttämisen vain hieman ennen kuin löytyi kuolleena kotoaan 19-vuotiaana.
  • Johanna Hämäläinen (s. 10. maaliskuuta 1983) pääsi finaaliin neljännestä pienryhmästä (75 prosenttia äänistä). Hän putosi Idols-finaalista ensimmäisenä.

4. tuotantokausi (2008)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Idols (4. tuotantokausi)

Koelaulut alkoivat kesäkuussa. Semifinalistit julkaistiin 9. lokakuuta, ja semifinaaliin pääsivät Anna Puustjärvi, Jaana Leiniäinen, Jannike Sandström, Linda Herranen, Marika Tyyvi, Saana Liikanen, Daniel S. Diago, Kalle Löfström, Koop Arponen, Pete Parkkonen, Vesa Suonto, Wellu Rowaltz ja Anna-Kaisa Riitijoki, joista finalisteiksi valittiin Anna, Jaana, Saana, Kalle, Koop, Pete ja Anna-Kaisa.

Neljännen tuotantokauden tuomareina jatkoivat Jone Nikula ja Nina Tapio. Kolmas tuomari oli Patric Sarin. Varatuomarina toimi Hannu Korkeamäki. Lähetykset juonsi edelliskausilta tutut Ellen Jokikunnas, Heikki Paasonen ja Jani Toivola.[17]

Tähtiluokka-levy julkaistiin 12. marraskuuta 2008, ja sillä laulavat kaikki 13 semifinalistia. Heidän yhdessä levyttämänsä kappale on Don Huonot -cover ”Hyvää yötä ja huomenta”.

Koop Arponen voitti Idolsin 14. joulukuuta Helsingin jäähallissa saatuaan 70,3 % äänistä[18].

Koelauluja järjestettiin Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Rovaniemellä.

Voittaja Koop Arposelta on ilmestynyt kaksi englanninkielistä albumia, joista debyytti New Town myi kultaa. Anna Puu -taiteilijanimellä levyttävä Anna Puustjärvi on menestynyt neljännen tuotantokauden finalisteista selvästi parhaiten. Hänen kolmesta albumistaan debyytti Anna Puu on myynyt tuplaplatinaa, kakkoslevy Sahara platinaa ja kolmas Antaudun kultaa. Pete Parkkonen on levyttänyt neljä albumia, joista debyytti First Album myi hieman enemmän kuin Arposen levy saavuttaen kultalevyn[19]. Kalle Löfströmiltä ilmestyi albumi Born in 1984 vuonna 2009.

Voittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koop Arponen

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juontajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulunopettajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

5. tuotantokausi (2011)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Idols (5. tuotantokausi)

MTV3-kanava ilmoitti 17. toukokuuta 2010 Idolsin saavan viidennen kauden, joka esitetään keväällä 2011. Kausi alkoi koelauluilla 3. helmikuuta 2011. Koelaulut järjestettiin loka–marraskuussa 2010 Kuopiossa, Rovaniemellä, Tampereella ja Helsingissä.[20] Kilpailun finaalit järjestettiin Helsingissä huhti- ja toukokuussa 2011.

Voittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juontajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisessa koelaulukaupungissa oli myös yksi vieraileva tuomari. Kuopion koelauluissa vierailevana tuomarina toimi PMMP-yhtyeen Mira Luoti, Rovaniemellä rap-artisti Elastinen, Tampereella Jonna Geagea ja Helsingissä Olli Lindholm.

6. tuotantokausi (2012)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Idols (6. tuotantokausi)

Idolsin kuudennen kauden koelaulut järjestettiin loka–joulukuussa 2011 Oulussa, Joensuussa, Vaasassa, Tampereella ja Helsingissä. Kauden esittäminen alkoi MTV3-kanavalla 1. tammikuuta 2012. Kuudennen tuotantokauden voittajaksi selvisi Diandra Flores.

Voittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juontajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös kuudennella kaudella jokaisessa koelaulukaupungissa oli yksi vieraileva tuomari. Oulun koelauluissa vierailevana tuomarina nähtiin Anna Abreu, Joensuussa Suvi Teräsniska, Vaasassa Herra Ylppö, Tampereella Maarit Hurmerinta ja Helsingissä Toni Wirtanen.[21]

7. tuotantokausi (2013)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Idols (7. tuotantokausi)

Idolsin seitsemäs tuotantokausi esitettiin syksyllä 2013. Koelaulut järjestettiin elokuussa 2013 Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Samalla tuli kuluneeksi kymmenen vuotta Suomen ensimmäisestä Idolsista, jonka kunniaksi näytettiin 15. syyskuuta 2013 ennen kauden alkua erikoisjakso, jossa käsiteltiin edellisten kausien hetkiä ja laulajien kokemuksia Idolsista vuosien takaa. Kauden voitti Mitra Kaislaranta, joka päihitti 19. joulukuuta järjestetyssä finaalissa Joseph Miettisen. Poikkeus on se, että Heikki Paasonen on juontanut tämän kauden yksin.

Voittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juontaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. tuotantokausi (2017)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Idols (8. tuotantokausi)

Helmikuussa 2017 tiedotettiin Nelosen ostaneensa Idols -ohjelman oikeudet, jota esitettiin syksyllä 2017. Koelaulut alkoivat toukokuussa Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa.[22] Kauden juontajat julkistettiin toukokuussa 2017.[23] Uusi kausi alkoi 13. syyskuuta 2017.[24]

Voittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juontajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

9. tuotantokausi (2018)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Idols (9. tuotantokausi)

Nelonen tiedotti, että Idols jatkuu yhdeksännellä tuotankaudella syksyllä 2018. Koelaulut järjestetään Helsingissä ja Oulussa. [25] Uusina Idols-tuomareina nähdään Jannika B, Maija Vilkkumaa ja Elastinen. Tuomaristoon paluun tekee Jone Nikula. [26]

Voittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juontajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kauden aikana tuomareiden tylyys kilpailijoita kohtaan sai aikaan keskustelua.

MTV3 sai tammikuussa 2006 Julkisen sanan neuvostolta kirjallisen huomautuksen ohjelmassa esiintyneen piilomainonnan takia. Teleoperaattori Elisan logon näkyminen 2. tuotantokauden finaalilähetyksissä oli JSN:n mielestä piilomainontakiellon vastaista.[27][28]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Idols-tuomaristo pistettiin kokonaan uusiksi - Jone Nikula tekee paluun! Iskelmäradio. 26.3.2018. Viitattu 1.1.2021.
  2. Idolsin ikärajaa uhmaten MTV Uutiset. 18.1.2007. Viitattu 1.1.2021.
  3. Mikä ihmeen Idols? Helsingin Sanomat. 23.8.2003. Viitattu 1.1.2021.
  4. Kemppainen, Heikki: Sonjalla häät, uusi levy ja tarjoilijan työt Imatralainen. 21.9.2011. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 18.12.2013.
  5. Hevikitaristi ja Idols-tähti rakastuivat lähes 15 vuotta sitten Lappeenrannan bändikoulussa — Sonja ja Jyri Kangastalo opettavat nykyään Taidekoulu Estradissa 14.1.2018. Etelä-Saimaa. Viitattu 27.12.2020.
  6. Anniina & PartyProof Hurma Tuotanto. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 18.12.2013.
  7. Muistatko vielä Idols-Victorian? Kahden lapsen äiti teki paluun pitkän tauon jälkeen – "Nyt laulan asioista, jotka oikeasti ymmärrän" 28.10.2018. Helsingin Uutiset. Viitattu 27.12.2020.
  8. Hanna Pakarinen – Lovers sonybmg.fi. Arkistoitu 28.2.2007.
  9. Tilastot. Kulta- ja platinalevyt Musiikkituottajat. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 18.12.2013.
  10. Tilastot. Kulta- ja platinalevyt Musiikkituottajat. Viitattu 18.12.2013.
  11. Ari Koivunen voitti Idols 2007 -kilpailun! Stara.fi. 6.4.2007. Viitattu 15.12.2008.
  12. Ari Koivunen: Fuel For The Fire Musiikkituottajat.
  13. Ari Koivunen ylivoimaisesti Idols-finaaliin Stara. 9.2.2007. Viitattu 1.3.2007.
  14. Suomen karaoke mestarit 2005 3.7.2005. karaoket.fi. Arkistoitu 21.8.2008. Viitattu 16.12.2008.
  15. Karaoken MM 2005 tulokset karaoketähti.fi. 30.7.2005. Arkistoitu 29.3.2007. Viitattu 16.12.2008.
  16. Leinonen, Pauliina & Tainola, Rita: Idols-tähti Mia Permanto kuoli äkillisesti Ilta-Sanomat. 20.3.2008.
  17. Jone Nikula ja Nina Tapio jatkavat Idols-tuomaristossa Savon Sanomat. 30.05.2008. Viitattu 29.10.2017.
  18. Kokko, Laura: Koop Idols-voitostaan: Elämäni hienoin ilta! MTV3.fi. 15.12.2008. MTV3. Arkistoitu 16.12.2008. Viitattu 15.12.2008.
  19. Tilastot. Kulta- ja platinalevyt Musiikkituottajat. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 18.12.2013.
  20. Katso kaikki koelaulupaikkakunnat MTV3.fi. Arkistoitu 6.10.2010. Viitattu 28.9.2010.
  21. Tässä ovat Idolsin vierailevat tuomarit Metro Live. 18.10.2011. Arkistoitu 22.10.2011. Viitattu 18.10.2011.
  22. Uusi Idols-tuomari Jurek Reunamäki on Suomen musiikkimaailman suuri vaikuttaja: ”Välillä joistain tulee hyviä juttuja" Nelonen.fi. 15.2.2017. Viitattu 16.2.2017.
  23. Määttänen, Juuso: Anni Hautala ja Juuso Mäkilähde juontavat uuden Idolsin! iltalehti.fi. 16.5.2017. Viitattu 16.5.2017.
  24. Uotinen, Jenni: Idols jatkuu tänään tauon jälkeen – Näin kisa etenee iltalehti.fi. 13.9.2017. Viitattu 13.9.2017.
  25. Idols tekee paluun, haku kilpailuun on käynnissä – tuomareita ei ole vielä paljastettu iltalehti.fi. Viitattu 5.3.2018.
  26. Idols-tuomaristo uudistuu: Jone Nikula tekee paluun iltalehti.fi. Viitattu 26.3.2018.
  27. TV-yhtiöt koettelevat piilomainonnan rajoja. Kuluttaja, 2006, nro 6, s. 9.
  28. Julkisen sanan neuvoston päätös 25.1.2006Arkistoitu kopio jsn.fi. 25.1.2006. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 20.3.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]