Immateriaalioikeus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Coca-Cola -tavaramerkki on maailman tunnetuimpia immateriaalioikeuksia.

Immateriaalioikeudet ovat omistusoikeuden ja sopimusoikeuden läheinen aineettomiin omistuksiin liittyvä oikeudenala, joka koostuu lukuisista eri osa-alueista.

Oikeuksien tyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmin immateriaalioikeudet jaetaan tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin[1].

  1. Tekijänoikeudet
  2. Teollisoikeudet

Immateriaalioikeuden käytöstä sen omistajalle maksettavaa sopimuspohjaista korvausta kutsutaan rojaltiksi tai lisenssimaksuksi.

Oikeuksien käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patentti perustuu alun perin tavoitteeseen, että yleishyödylliset keksinnöt eivät mene keksijänsä mukana hautaan - vastineeksi keksinnön (esimerkiksi valmistusmenetelmän) julkistamisesta keksijä saa rajoitetun yksinoikeuden keksinnön hyödyntämiseen.lähde? Keksintöjen julkistamisen on katsottu myös edistävän hyödyllistä tekniikan ja valmistustaidon kehittymistä. Tavaramerkki- ja toiminimioikeudet palvelevat tuotteen valmistajan tunnistamista ja suojaavat siten ostajan oikeuksia. Immateriaalioikeuksia on perusteltu myös sillä, että ne toimivat luovan työn taloudellisena kannustimena. Joissain tapauksissa puolustava julkaiseminen voi olla kokonaisedullinen tapa estää kilpailijoita patentoimasta teknologiaa, jota ei itsekään aio patentoida.

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Patenttia ja sitä lähellä olevia teollisoikeuksia on arvosteltu[2] siitä, että myönnetty yksinoikeus on liian laaja ja yksinoikeuksia myönnetään liian kevein perustein, minkä arvostelijat väittävät hidastavan tekniikan ja valmistustaidon edistymistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]