Kreosootti
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kreosootti (kreosiitti, koliterva, karboliterva) on yleisnimitys useille korkean lämpötilan avulla puusta, kivihiilestä tai kreosoottipensaan pihkasta valmistetuille kemiallisille aineille. Näissä aineissa on jopa satoja erilaisia kemiallisia yhdisteitä, kuten polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet), fenoleita ja kresoleita. Kreosoottia on pitkään käytetty puunkyllästysaineena suojaamaan esimerkiksi sähkö- ja puhelinpylväitä ja ratapölkkyjä.
Puusta valmistettu kreosootti on väritöntä tai kellertävää rasvaista nestettä. Kivihiilestä valmistettu on tummaa, öljyistä ja paksua nestettä. Kivihiiliterva ja -piki ovat yleensä paksuja, mustia tai tummanruskeita puoliksi nestemäisiä tai kiinteitä aineita. Kreosootille on tyypillistä pistävä haju, jonka voi aistia esimerkiksi aineella käsitellyistä ratapölkyistä. Kuitenkin kreosootin pitoisuudet ovat ratapölkyissä niin alhaisia, että monet ihmiset jopa sanovat pitävänsä kreosootin aromaattisesta tuoksusta. Kreosootin CAS-numero on 8001-58-9.
Kreosootti on terveydelle vaarallista erityisesti sisältämiensä syöpää ja perimävaurioita aiheuttavien PAH-yhdisteiden takia. Iholle joutuessaan aine saattaa aiheuttaa kirvelyä ja punoitusta sekä ärsyttää hengitystä.
Yleisimmin kreosootilla tarkoitetaan puunsuojaukseen 1800-luvulta asti käytettyä kemikaalia. Ainetta on käytetty myös vanhoissa rakennuksissa kosteuseristeenä.
Kreosootilla kyllästetystä puusta haihtuu tai liukenee myrkyllisiä yhdisteitä. Liuenneista jakeista osa vajoaa vettä raskaampana pohjavesipinnan alapuolelle ja kerrostuu sinne altaiksi saavutettuaan läpäisemättömän maakerroksen.
Kreosootin käyttörajoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi kreosoottia saa Suomessa käyttää vuoden 2003 asetuksen voimaantulon jälkeen vain teollisuudessa ja ammattikäytössä, kuten rautateillä, sähkö- ja puhelinpylväissä, aitauksissa, maataloudessa sekä satamien ja vesiväylien rakentamisessa.
Kreosootilla käsitellyn puun käyttö on kiellettyä tilanteissa, joissa aine voi joutua kosketuksiin ihon kanssa tai joissa puu voi joutua kosketuksiin ravintona käytettävien tuotteiden kanssa tai muuten saastuttaa niitä.
Valtioneuvoston asetuksessa kreosootilla tarkoitetaan seuraavia kemikaaleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1) Kreosootti, Einecs N:o 232–287–5, CAS N:o 8001–58–9;
- 2) Kreosoottiöljy, Einecs N:o 263–047–8, CAS N:o 61789–28–4;
- 3) Kivihiilitervan tisleet, naftaleeniöljyt, Einecs N:o 283–484–8, CAS N:o 84650–04–4;
- 4) Kreosoottiöljy, asenafteenifraktio, Einecs N:o 292–605–3, CAS N:o 90640–84–9;
- 5) Kivihiilitervan korkealla kiehuvat tisleet, Einecs N:o 266–026–1, CAS N:o 65996–91–0;
- 6) Antraseeniöljy, Einecs N:o 292–602–7, CAS N:o 90640–80–5;
- 7) Kivihiilestä peräisin olevat jalostamattomat tervahapot, Einecs N:o 266–019–3, CAS N:o 65996–85–2;
- 8) Puukreosootti, Einecs N:o 232–419–1, CAS N:o 8021–39–4;
- 9) Alhaisen lämpötilan kivihiilitervaöljystä alkalisen pesun jälkeen saatu jäännös, Einecs N:o 310–191–5, CAS N:o 122384–78–5.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kreosootin kansainvälinen kemikaalikortti
- OVA-ohje: Kreosootti (Arkistoitu – Internet Archive)
- United Nations World Health Organization (WHO): Coal tar creosote, Geneva, 2004 (pdf) (englanniksi)
- Finlex: Valtioneuvoston asetus kreosootin ja sillä käsitellyn puun käytön ja markkinoille luovuttamisen rajoittamisesta