Melanie Klein
| Melanie Klein | |
|---|---|
| Melanie Reizes | |
;_correspondence,_Wellcome_L0018518.jpg) Melanie Klein vuonna 1952. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. maaliskuuta 1882[1] Wien, Itävalta[1] |
| Kuollut | 22. syyskuuta 1960 (78 vuotta)[1] Lontoo, Englanti[1] |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Psykoanalyysi |
| Aiheesta muualla | |
| www.melanie-klein-trust.org.uk | |
Melanie Klein (o.s. Reizes; 30. maaliskuuta 1882 Wien, Itävalta – 22. syyskuuta 1960 Lontoo, Iso-Britannia[1]) oli itävaltalainen psykoanalyytikko, jonka työllä oli suuri vaikutus nykyajan lapsipsykologiaan. Hän oli yksi leikkiterapian ja objektisuhdeteorian merkittävimmistä kehittäjistä.[2]
Lapsuus, nuoruus ja avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Klein syntyi Wienissä, Itävallassa 30. maaliskuuta 1882 juutalaisen perheen nuorimmaksi lapseksi. Hänellä oli kolme sisarusta mutta kaksi heistä kuoli nuorena. Hänellä oli aikomus mennä lääketieteelliseen kouluun opiskelemaan psykiatriaa kuten hänen isänsä. Hän meni kuitenkin naimisiin 21-vuotiaana Arthur Kleinin kanssa. Arthur oli hänen veljensä ystävä ja hänen äitinsä pikkuserkku. He saivat kolme lasta: Meliita, Hans ja Erich. Avioliitto ei ollut onnellinen, mutta Melanie oli taloudellisesti riippuvainen miehestään. He erosivat lopulta vuonna 1923.[2]
Opiskelu ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
He olivat muuttaneet Arthurin kanssa Budapestiin vuonna 1910 hänen miehensä työn vuoksi. Budapestissä hän aloitti kolmannen kerran kurssin psykoanalyysista opettajanaan Sándor Ferenczi. Ferencz kehotti häntä käyttämään psykoanalyysia omiin lapsiinsa ja hän alkoi analysoimaan heitä. Enimmäkseen hän teki psykoanalyysia nuorimmalle lapselleen Erichille. Vuonna 1914 hän tutustui Freudin kirjaan Unien tulkinta (engl. On Dreams). Klein tapasi Freudin myöhemmin henkilökohtaisesti Budapestissä hänen Kleinin julkaistessa kirjansa The Development of the Child. Vuonna 1919 hänestä tuli Unkarin psykoanalyyttisen yhdistyksen jäsen. Hän joutui kuitenkin lähtemään Unkarista antisemitismin vuoksi pois. Vuonna 1922 hän aloitti Berlinin psykoanalyyttisessa instituutissa missä hänen opettajanaan oli Karl Abraham.[2]
Ernest Jones kutsui hänet Lontooseen jossa piti sarjan luentoja. Luennot perustuivat hänen kirjoittamaansa kirjaan The Psychoanalysis of Children. Karl Abrahamin kuoltua hän muutti Isoon-Britanniaan pysyvästi seuraavana vuonna 1926.[2]
Isossa-Britanniassa Kleinin näkemykset joutuivat ristiriitaan mannermaisten analyytikkojen, kuten Sigmund Freudin ja Anna Freudin, kanssa, ja 1940-luvulla käytyjen kiistojen jälkeen brittiläinen psykoanalyysi jakaantui kolmeen pääsuuntaukseen: kleinilaisiin, Anna Freudin seuraajiin ja riippumattomiin analyytikkoihin.[3]
Hän kuoli Lontoossa 22. syyskuuta 1960 syöpään.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Melanie Klein Encyclopædia Britannica. 2.3.2019. Viitattu 6.4.2019 (englanniksi).
- ↑ a b c d e Crann, Sara: Melanie Klein Psychology’s Feminist Voices. 2010. Arkistoitu 25.12.2019. Viitattu 6.4.2019 (englanniksi).
- ↑ Fine, Reuben: The History of Psychoanalysis, s. 100. New Expanded Edition. New York: Continuum, 1990. ISBN 0-8264-0452-9. (englanniksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Alford, C. Fred: Melanie Klein and Critical Social Theory. An Account of Politics, Art, and Reason Based on Her Psychoanalytic Theory. Yale University Press, 1990. (englanniksi)
- Caper, Robert: Seelische Wirklichkeit. Von Freud zu Melanie Klein. Stuttgart: Klett-Cotta, 2000. (saksaksi)
- Frank, Claudia: Melanie Klein in Berlin. Her First Psychoanalyses of Children. London: Routledge, 2009. (englanniksi)
- Grosskurth, Phyllis: Melanie Klein. Her World and Her Work. New York: Alfred A. Knopf, 1986. ISBN 1-56821-445-6. (englanniksi)
- Klein, Melanie: Kateus ja kiitollisuus. (Envy and Gratitude, 1957.) Suomentanut Heljä Lankinen. Helsinki: Yliopistopaino, 1992. ISBN 951-570-108-2.
- Segal, Hanna: Melanie Klein ihmismielen ymmärtäjänä. (Introduction to the work of Melanie Klein, 1964.) Suomentanut Veikko Sahla. Helsinki: Yliopistopaino, 1994. ISBN 951-570-206-2.
- Stonebridge, Lyndsey & Phillips, John (toim.): Reading Melanie Klein. London: Routledge, 1998. ISBN 0-415-16236-X. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Furthering the psychoanalytic theory and technique of Melanie Klein Melanie Klein Trust. Viitattu 6.4.2019 (englanniksi).
- Donaldson, Gail: Melanie Klein (1882-1960) Society for the Psychology of Women. Viitattu 6.4.2019 (englanniksi).
- Cherry, Kendra: Biography of Psychologist Melanie Klein Biography Verywell Mind. 8.5.2018. Viitattu 6.4.2019 (englanniksi).
| ||||||||||||||||||||||
