Seppä
Seppä on perinteinen ammatti. Seppä valmistaa esineitä metallista lähinnä takoen. Pääasiallisina materiaaleina ovat rauta ja teräs, joita vasaroidaan, taivutetaan ja leikataan erilaisilla työkaluilla. Ennen koneiden keksimistä kaikki metalliesineet olivat seppien valmistamia. Ensimmäiset koneet ovat seppien valmistamia. Työnkuvaan kuuluu myös metallitavaroiden kunnostus ja korjaus.
Seppä-sanan synonyymi on rautio. Nykyinen sukunimi Rautio voi kertoa siitä, että suvun kantaisä on ollut seppä. Termi seppä voidaan liittää myös muihin metallin- ja jopa puun työstön ammatteihin. Ammattiin opetellaan hakeutumalla ammattisepän alaisuuteen kisällin oppiin. Sepäntyötä opetetaan myös ammattikouluissa.
Työn kulku ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seppä kuumentaa metallia, kunnes se pehmenee, jolloin sitä voidaan muovailla käsityökaluja kuten vasaraa, alasinta ja pihtejä käyttäen. Metalli kuumennetaan ahjossa, jonka lämmittämiseen käytetään esimerkiksi propaania, hiiltä tai kivihiiltä. Metallin värin muutos kertoo lämpötilan kasvamisesta. Ensin rauta hohtaa punaisena, sitten oranssina, keltaisena ja ennen sulamistaan valkoisena. Taonta kohdistetaan usein lämpötilaan, joka näyttäytyy oranssin ja keltaisen yhdistelmänä. Tätä tilaa kutsutaan taontalämpötilaksi. Koska värin erottelu vaatii tarkkuutta, sepät työskentelevät usein hämärissä olosuhteissa, jolloin värin kontrastit erottuvat voimakkaampina.
Käyttämällä kullekin taonnan vaiheelle suunnattuja työkaluja ja asetteja seppä voi tuottaa esineitä sekä sarja- että yksilötuotantona. Riippuen esineen käyttötarkoituksesta se voidaan karkaista ja pintakäsitellä ruostumisen ja kulumisen ehkäisemiseksi.
Kaupungeissa seppien töitä näkee useimmiten taidegallerioissa, käsityömyymälöissä tai julkisissa tiloissa yhdistettyinä muuhun arkkitehtuuriin. Erityisesti Art Nouveau -liikkeen aikana rakennettujen talojen yksityiskohdissa ja porteissa näkee sepän takomia elementtejä. Sepät valmistavat myös työkaluja erikoisammattiryhmille sekä vastaavat erityistä metallintuntemusta vastaavista korjaustehtävistä. Perinteisesti sepät ovat vastanneet kotitalouksien kaikkien metalliesineiden valmistuksesta ja huollosta.
Sepäntyöhön kuuluvia laitteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koska sepäntyö vaatii korkeita lämpötiloja, se tarvitsee useimmiten ahjon. Sepänpajojen lisäksi ahjoja voidaan tuoda paikan päälle, jolloin puhutaan kenttäahjosta. Tilavaatimustensa johdosta sepät hakeutuvat usein taajama-alueiden laitamille ja rakentavat pajansa paikkoihin, joissa sepänpajoja on ollut historiallisestikin. Myös Helsingin ja Tampereen keskusta-alueilta löytyy sepänpajoja ja muita toiminnan mahdollistavia työtiloja. Nämä tilat ovat kuitenkin usein museoituja.
Muut tärkeimmät työkalut ovat alasin, vasarat, välivasarat, meistit sekä konevasarat. Konevasarat ovat yleensä joko ilmajoustovasaroita tai sitten jousivasaroita.
Sepäntyön menetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Takomisen aikana metallia muovaillaan vasaroiden joko alasinta tai muotteja vasten. Taonnan aikana kappaleesta ei poisteta ainetta vaan sitä muovaillaan kohti haluttua suuntaa. Koska kuuma metalli on helposti muovailtavaa, jokainen isku, veto tai vääntö vaikuttaa kaikkiin kappaleen ulottuvuuksiin. Esimerkin kuuman raudan ominaisuuksista antaa kirveen terän taonta. Toimivaa kirvestä tehdessä varren reikää ei porata vaan se luodaan takomalla oikean muotoinen tappi suoraan läpi. Reikään pujotetaan kirveen varsi. Kun metallia ei ole taonnan aikana poistettu, terän ja varren liitoskohdassa oleva metalli on voimakkaampaa.
Mekaanisten liitosten lisäksi sepät saattavat myös liittää metalleja yhteen hitsaamalla tai juottamalla.
Lekamies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyypillisesti sepän kisällinä toimii lekamies, jonka tehtävä on lyödä lekavasaraa sepän ohjaamaan ohjausvasaraan taonnan raskaissa vaiheissa. Seppä ohjeistaa lekamiestä komennoin sekä merkein. Näistä selkein on työrytmiä ohjaava kolautus alasimeen.
Erilaisia seppiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ajokaluseppä
- Aseseppä
- Autopeltiseppä
- Kelloseppä
- Kengitysseppä
- Kultaseppä
- Lukkoseppä
- Peltiseppä eli pläkkyri
- Puuseppä
- Rakennuspeltiseppä
- Vaskiseppä eli pelttari
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Yliopistotutkinnot | |
|---|---|
| Ammattikorkeakoulututkinnot |