Tekstiili
Tekstiili on materiaali, joka on valmistettu luonnonkuidusta tai tekokuidusta esimerkiksi kutomalla, neulomalla, virkkaamalla tai huovuttamalla.[1]
Hiilijalanjälki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekstiileistä villan valmistuksen hiilijalanjälki on eläinperäisenä suurempi kuin muiden yleisesti käytettyjen tekstiilimateriaalien. Yleistäen villan hiilijalanjälki on seitsemän kertaa suurempi kuin puuvillan ja viisi kertaa suurempi kuin polyesterin, mutta siihen vaikuttavat tuotanto-olosuhteet, kuten tuotantopaikka ja lammasrotu, ja myös se, käytetäänkö lammas ravinnoksi ja mikä sen osuus hiilijalanjäljestä. Käytössä villan hiilijalanjälki on pieni, koska se ei tarvitse usein pesua ja on pitkäikäinen, ja pitkäikäisin on pelkkää villaa sisältävä tekstiili, sillä tekokuidut aiheuttavat nyppyyntymistä.[2]
Erilaisia tekstiilien raaka-aineita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnonkuidut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eläinkuidut
- Kasvikuidut
Tekokuidut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekokuidut jaotellaan muuntokuituihin ja synteettisiin kuituihin. Muuntokuidut jaotellaan selluloosamuuntokuituihin ja proteiinimuuntokuituihin. Synteettisten kuitujen raaka-aineet ovat erilaisia muoveja.
- Muuntokuituja
- Synteettisiä kuituja
- Akryyli
- Polyesteri
- Polyamidi, tunnetaan paremmin nimellä nailon
- Polyakryyli
- Elastaani
- Aramidi
Muut kuidut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Asbesti
- Lasikuitu
- myös metallista voidaan valmistaa kuituja, kuten teräsvillaa.
Uusiokäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EU[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EU:n jätedirektiivin muutoksen mukaan tekstiilijätteen erilliskeräys on järjestettävä vuoteen 2025 mennessä.[3] Direktiivi ei koske yrityksiä.[4]
Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa syntyy vuosittain noin sata miljoonaa kiloa käytöstä poistettua tekstiiliä, joka voisi olla uusiotuotannon raaka-ainetta.[4]
Suomen ensimmäinen poistotekstiilien jalostuslaitos on tarkoitus valmistua vuonna 2021 Lounais-Suomeen Paimioon.[4] Laitos olisi ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa.[4] Paimion jalostamon käsittelykapasiteetti olisi noin 12 miljoonaa kiloa eli runsaat kymmenen prosenttia koko maan poistotekstiilistä.[4] Lounais-Suomen jätehuolto jalostaa kotitalouksien ja Rester Oy yritysten poistotekstiilejä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tekstiilien valmistus Internetix. Arkistoitu 22.1.2010. Viitattu 7.6.2017.
- ↑ Anna Polo, Trendikkäällä villalla on pimeä puoli: suuri hiilijalanjälki, josta puhutaan vain vähän. Yle uutiset 17.12.2022, viitattu 18.12.2022
- ↑ Poistotekstiilistä syntyy jo akustiikkalevyjä Yle Uutiset. Viitattu 19.8.2020.
- ↑ a b c d e f Poistotekstiileissä menee tonneittain raaka-ainetta haaskuun Yle Uutiset. Viitattu 19.8.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tekstiili Wikimedia Commonsissa
