Trance

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee musiikin tyylilajia. Trancen muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Trance
Alkuperä acid house, ambient, chill-out, elokuvamusiikki, house, popmusiikki, synthpop, taidemusiikki, tekno
Alkuperämaa Saksa
Kehittymisen
ajankohta
1990-luvun alku
Tyypillisiä
soittimia
rumpukone, syntetisaattori, sekvensseri, DAW, sampleri, Roland JP-8000, tietokone
Kehittyneitä
tyylilajeja /
suuntauksia
acid trance, dream trance, eurotrance, futurepop, goa trance, hard trance, progressiivinen trance, psytrance, tech trance, uplifting trance, vokaalitrance
Hollantilainen Tiësto on yksi tunnetuimpia trance-artisteja.

Trance on elektronisen tanssimusiikin tyylilaji, joka kehittyi Euroopassa 1990-luvun alussa housen ja teknon vaikutuksesta. Se on muihin elektronisen tanssimusiikin tyylilajeihin verrattuna usein huomattavasti melodisempaa. Aikaisemmat vaikutteet tulivat 1980-luvun loppupuolen brittiläisestä acid housesta. Tyylin synnyinmaana pidetään Saksaa, varsinkin Frankfurtin kaupunkia. Alan pioneereina tunnetaan Oliver Lieb, Sven Väth ja DJ Dag, jotka kaikki toimivat useilla eri taiteilijanimillä tuottaen lukuisia merkittäviä kappaleita.

Ensimmäisenä virallisesti puhtaana trance-kappaleena pidetään Age of Loven samannimistä debyyttisingleä vuodelta 1990. Varhaisella trancella on paljon yhteistä teknon kanssa tempon ja rytmisen rakenteen suhteen, lisäten mukaan melodisia elementtejä, joita lainailtiin silloisesta Euroopassa vallinneesta house-tyylistä. 1990-luvun puolivälissä muodostuneet progressiivinen trance sekä uplifting trance popularisoivat tyylin suurempien massojen suosioon, lisäten mukaan usein naisvokaaleja, muuten hyvin instrumenttivoittoiseen tanssimusiikkiin. Tämän seurauksena musiikkitapahtumat siirtyivät pienistä tehdashalleista suuriin kaupallisiin klubeihin ja esiintymisareenoihin.

Trance-musiikissa käytetään lähes poikkeuksetta 4/4-tahtilajia. Tyyli muodostuu usein melodioiden kautta, joiden luomaa tunnetilaa monesti ylikorostetaan. Kestoiltaan kappaleet vaihtelevat viidestä kymmeneen minuuttiin. Useimmiten rakenne perustuu hitaaseen kehittelyyn ja energian kasvattamiseen, joita korostetaan tuomalla mukaan uusia elementtejä kappaleen kehittyessä. Myös erilaisilla rumpufilleillä ja breakdown-osuuksilla on suuri merkitys voimatasojen kasvattamisessa tai vähentämisessä. Kappaleiden tempo on yleensä 125–152 iskun välillä, riippuen mikä lukuisista eri alatyyleistä on kyseessä.

Tunnettuja ulkomaisia artisteja ja yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja suomalaisia artisteja ja yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimpiä alatyylejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet-radioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]