Uljas uusi maailma
| Uljas uusi maailma | |
|---|---|
| Brave New World | |
 Toisen suomenkielisen painoksen kansi, Keltainen kirjasto 40, Tammi 1962. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Aldous Huxley |
| Kieli | englanti |
| Genre | dystopia |
| Julkaistu | 1932 |
| Sivumäärä | 311 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | I. H. Orras. Shakespeare-lainaukset Paavo Cajanderin ja Yrjö Jylhän mukaan |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 1944 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 265 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Uljas uusi maailma (engl. Brave New World) on Aldous Huxleyn vuonna 1932 julkaistu tieteisromaani. Se on George Orwellin romaanin Vuonna 1984 ohella yksi 1900-luvun merkittävimmistä tulevaisuusfiktioista.
Huxleyn teos on tulevaisuuteen sijoittuva dystopia. Hänen maailmansa on totalitaristinen yhtenäisvaltio, jossa ihmisen tuotteistaminen on viety loogiseen loppuunsa saakka. Lapset syntyvät tuotantolaitoksissa, joissa soveliaimpia yksilöitä tuotetaan useita kappaleita tarkoin valvotuissa olosuhteissa. Ihmisten kohtalo on ennalta määrätty sen mukaan, mihin tuotantosarjaan (yhteiskuntaluokkaan) hän sattuu kuulumaan; tuotteistetut ihmiset jaetaan kreikan aakkosten mukaan alfoihin, beetoihin, gammoihin, deltoihin ja epsiloneihin. Kulttuuri on täysin latistettu; taide ja korkeakulttuuri on hävitetty ja historia muistomerkkeineen pyyhitty pois ihmisten mielistä.
Siinä, missä Orwellin dystopia viittaa suoraan uhkaan ja totalitaristiseen ideologiaan vallankumouksen kautta (Neuvostoliitto, natsi-Saksa), Huxleyn dystopiassa uhka on epäsuora ja viittaa totalitarismiin konsumerismin ja monopolikapitalismin kautta. Uljas uusi maailma on muutenkin hyvin erilainen. Sivistyneet ihmiset hukuttautuvat keinotekoisiin nautintoihin ja vapaaseen seksiin haluten aina vain lisää.
Koska ihmisten valmistaminen on tuotteistettu, perheen käsitys on hävitetty ja perhekäsitteistä (isä, äiti, veli, sisko) on tullut kirosanoja. Uskontoa ei enää ole perinteisessä muodossa. Ihmisille esikuvaksi on noussut Henry Ford, jota he palvovat. ”Ford” on myös korvannut ”jumalan” (engl. lord) voimasanana. Kristinuskon risti on korvattu Fordin T-mallin mukaan T-merkillä. Ajanlasku on uudistettu ja sen alkukohdaksi on valittu ensimmäisen T-Fordin valmistumisvuosi 1908. Kirjan tapahtumien ajankohta on 632 JF (Jälkeen Fordin).
Kirjan ironinen nimi on lainaus Shakespearen näytelmästä Myrsky. Teos alkaakin lainauksella: Ihme, kumma! Kuink’ ihania olennoita täällä nyt näenkään! Kuink’ ihminen on kaunis! Ah, uljas uusi maailma, joss’ ompi tuollaista kansaa!
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tiivistettävä, koko juonta ei ole tarkoitus kertoa |
Kirja alkaa hedelmöityslaitoksessa, jossa lukuisille nuorille oppilaille kerrotaan kuinka ihmisiä luodaan. Kesken oppitunnin paikalle ilmaantuu Mustafa Mond, joka on yksi kahdestatoista maailmanjohtajasta. Mond selittää lapsille kuinka aikaisemmassa ”tyytymättömien maailmassa” ihmiset syntyivät luonnollisesti ja kuinka yhdeksänvuotisen sodan ja yhteiskunnallisten muutosten johdosta päädyttiin nykyiseen maailmaan.
Sen jälkeen siirrytään kirjan päähahmoon Bernard Marxiin, joka työskentelee hedelmöityslaitoksessa. Bernard on katkera, koska on biologisen onnettomuuden takia normaalia alfa+-ihmistä lyhyempi. Tämän ja hänen epätavallisten yhteiskunnallisten mielipiteidensä vuoksi hän on hylkiö. Bernard keskustelee usein ystävänsä Helmoltz Wattsin kanssa, joka tuntee itsensä hylkiöksi, koska hän haluaa luoda monimutkaista taidetta yhteiskunnassa, jossa hänen taitonsa sopivat vain propagandan luomiseen. Bernardin pomo uhkailee häntä karkotuksella Islantiin hänen kerettiläisten mielipiteidensä vuoksi.
Bernard lähtee matkalle Lenina-nimisen naisen kanssa New Mexicoon ”villien” reservaatille, missä he tapaavat Lindan ja Johnin. Linda saapui aikoinaan samalle reservaatille Bernardin Pomon kanssa ja onnettomuuden vuoksi jäi jumiin reservaatille. Koska hänellä ei ollut mahdollisuutta ehkäisylääkkeisiin hän synnytti Johnin. Bernard tajuaa että hän voi pelastua Islannilta jos hän tuo Johnin ja Lindan yhteiskunnan pariin.
Palattuaan Eurooppaan Bernardin pomo aikoo julkisesti karkottaa hänet kun John saapuu huoneeseen ja kutsuu häntä isäksi. Koska yhteiskunnan silmissä biologinen lisääntyminen on epämoraalista, Bernardin pomo eroaa seuraavana päivänä. Johnista tulee välittömästi kuuluisa ja hänet kutsutaan moniin juhliin ja julkisiin tilaisuuksiin ja Bernardin käsketään esitellä hänelle yhteiskunnan toimintaa.
Kun Bernard eräänä iltana lupaa monille ihmisille että he tapaavat Johnin ja John kieltäytyy menettää Bernard maineensa ja kaiken Johnin kuuluisuuden vuoksi ystäviltään saamansa kunnioituksen. Bernard palaa Helmholtzin luokse, jolle hän esittelee Johnin.
Myöhemmin Lenina yrittää vietellä Johnia, mistä tämä suuttuu ja pakottaa Leninan pakenemaan kylpyhuoneeseen. Kesken kaiken Johnille ilmoitetaan Lindan kuolemasta jonka seurauksena hän poistuu paikalta äkkiä. John tapaa Lindan, joka makaa kuolinkeskuksessa ja kuolee äkkiä. Myöhemmin John ja Helmholtz alkavat heittää Delta-ihmisille jaettuja huumeannoksia pois ja heidät ja Bernard pidätetään.
Bernard, Helmholtz ja John viedään Mustafa Mondin luokse, joka selittää heille miten yhteiskunnan on täytynyt vaihtaa taiteet ja tieteellinen kehitys yleiseen onnellisuuteen. Bernard ja Helmholtz lähetetään saarelle, jossa he voivat elää mukavuudessa muiden ihmisten kanssa, jotka eivät sopeutuneet yhteiskuntaan, mutta Mond päättää pitää Johnin Englannissa.
John pakenee majakkaan, jossa hän yrittää aloittaa uutta elämää, mutta kiinnostuneet kansalaiset tekevät hänestä mediasensaation. John yrittää jatkaa uuden elämänsä kanssa mutta häntä häiritään koko ajan. Lopulta hän vetäytyy majakkaansa. Kun kiinnostuneet toimittajat saapuvat majakkaan he löytävät Johnin hirttäytyneenä.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kautiainen, Antti: Arvosteltu teos: Uljas uusi maailma. Spin, 2003, 27. vsk, nro 1, s. 82.
- Paasilinna, Erno: Kirja-arvostelu: Uljas uusi maailma. Opettajain lehti, 1962, 56. vsk, nro 36, s. 28.
- Palén, Pentti: Kirja-arvostelu: Uljas uusi maailma. Nuori Voima, 1962, 54. vsk, nro 2, s. 19.