Viivi ja Wagner
| Viivi ja Wagner | |
|---|---|
 |
|
| Sarjakuvakustantamo | Egmont Kustannus, Helsingin Sanomat |
| Ensiesiintyminen | 1992 |
| Luojat | Jussi ”Juba” Tuomola |
Viivi ja Wagner on Jussi ”Juba” Tuomolan (s. 1965) luoma suomalainen sarjakuva. Se sai alkunsa strippisarjakuvana, mutta sittemmin on julkaistu myös joitakin pidempiä juonellisia tarinoita.
Sarjakuvan päähenkilöinä ovat nuori opiskelijanainen Viivi ja mies-sika Wagner. Viivi on valveutunut ja huolehtiva nainen, eläinten oikeuksien puolestapuhuja ja kasvissyöjä. Wagner puolestaan on enimmän aikaa työtön sika, joka ei juuri jaksa ottaa kantaa Viivin mielestä vakaviin asioihin ja käyttääkin aikansa lähinnä oluen juomiseen, piereskelemiseen ja sohvalla makoiluun. Sarjakuva kuvaa hauskalla ja usein tarkalla tavalla parisuhdetta sekä ehkä stereotyyppisestikin miehen ja naisen välisiä eroja. Sarjakuvassa esiintyy välillä myös surrealistisia piirteitä.
Viivi ja Wagner ilmestyy lukuisissa suomalaisissa sanomalehdissä, kuten Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja Aamulehdessä. Helsingin Sanomat ja Etelä-Suomen Sanomat julkaisee lisäksi kuutena päivänä viikossa ilmestyvät stripit verkkosivuillaan.
Julkaisuhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen kerran Viivi ja Wagner ilmestyi Postipankin lastenkerhon Kultapossu-lehdessä vuonna 1992. Kultapossun sarjakuvassa Viivi oli kuitenkin vielä pikkutyttö ja Wagner-porsaskin selvästi keskenkasvuinen.[1] 1990-luvun puolivälissä Tuomola uudisti sarjakuvan aikuistamalla sen päähenkilöt. Viivistä tuli nuori opiskelijanainen ja Wagner-siasta parisuhteen toinen osapuoli. Uudistuneen Viivin ja Wagnerin ensimmäinen strippi julkaistiin 6. lokakuuta 1997 Helsingin Sanomissa.[2]
Viivin ja Wagnerin oli tarkoitus ilmestyä Helsingin Sanomissa vain neljän kuukauden ajan, minkä jälkeen sen paikalle olisi tullut jokin toinen suomalainen strippisarja. Sarjakuva keräsi kuitenkin jo ensimmäisinä kuukausinaan niin huomattavan suosion, että aiotun määräajan täytyttyä julkaisua jatkettiin.[3] Ensimmäinen stripeistä koottu albumi, Sikspäkki ja salmiakkia, julkaistiin 1998. Sen jälkeen albumeita on julkaistu kerran vuodessa. Vuoden 2001 alussa sarjakuva alkoi ilmestyä Helsingin Sanomien lisäksi myös useissa maakunnallisissa sanomalehdissä kuten Turun Sanomissa.[4] Viivi ja Wagner on ilmestynyt myös ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja ranskaksi[5].
Toukokuussa 2008 lanseerattiin Viivi ja Wagner -sarjakuvalehti, joka ilmestyi kahden kuukauden välein. Tuomolan sarjakuvan lisäksi lehdessä julkaistiin muun muassa Milla Paloniemen, Juho Juntusen ja Lewis Trondheimin tuotoksia.[6][7] Lehden julkaiseminen päättyi joulukuussa 2010[8].
Kesällä 2008 Juba Tuomola loukkasi piirtokätensä ja joutui viiden viikon sairauslomalle[9]. Sen aikana 17. heinäkuuta – 20. elokuuta Helsingin Sanomissa ilmestyi Viivin ja Wagnerin tilalla viiden suomalaisen sarjakuvataiteilijan tribuuttisarja Viivi ja Wagner sairauslomalla. Kukin heistä piirsi sarjaa viikon ajan ja lähestyi sen hahmoja ja teemoja omalla tavallaan Juban annettua heille vapaat kädet. Vierailevat taiteilijat olivat Ville Ranta, Petteri Tikkanen, Katja Tukiainen, Aiju Salminen ja Tiitu Takalo.[10][11]
Syksyllä 2010 Espoon modernin taiteen museossa avautui Viivi ja Wagner -näyttely. Toimittaja Heikki Jokisen kuratoimassa näyttelyssä oli esillä sata strippiä, jotka oli ryhmitelty viiden eri teeman mukaan.[12] Galleria Dixissä Helsingissä on ollut Juba Tuomolan maalaamista Viivi ja Wagner -tauluista näyttelyt vuosina 2004 ja 2006[13].
Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarjakuvaa on kritisoitu parisuhdeväkivallan esittämisestä huumorina[14]. Juba on vastannut kritiikkiin toteamalla sarjakuvan kuuluvan väkivaltaisten sarjakuvapariskuntien traditioon ja sarjakuvien väkivallalla olevan terapeuttinen merkitys[15].
Sarjakuva-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sikspäkki ja salmiakkia (Arktinen banaani, 1998)
- Apua, sängyssäni on sika! (Arktinen banaani, 1999)
- Ei banaaninkuoria paperikoriin! (Arktinen banaani, 2000)
- Oi, mikä karju! (Arktinen banaani, 2001)
- Kuumaa hiekkaa (Arktinen banaani, 2002)
- Viriili vesipeto (Arktinen banaani, 2003)
- Sohvaperunoiden kuningas (Arktinen banaani, 2004)
- Ranskalainen liukumäki (Arktinen banaani, 2005)
- Kaasua sohvalla! (Arktinen banaani, 2006)
- Sian morsian? (Arktinen banaani, 2007)
- Terassilla tarkenee (Arktinen banaani, 2008)
- Kuinka kasvissyöjä kesytetään (Arktinen banaani, 2009)
- Sika pussaa! (Arktinen banaani, 2010)
- Vieläkin yhdessä (Arktinen banaani, 2011)
- Vau, kuuma kinkku! (Arktinen banaani, 2012)
- Sian puolella sänkyä (Arktinen banaani, 2013)
- Kyljys kainalossa (Otava, 2014)
- Sian salarakas (Otava, 2015)
- Sikamainen selfie (Otava, 2016)
- On-nöff-suhde (Otava, 2017)
- Maasian munatoti (Otava, 2018)
- Kuumia aaltoja, kylmää kaljaa (Otava, 2019)
- Seksiä, saippuaa ja sianhoitoa (Otava, 2020)
- Parisuhdekriisisuklaa (Otava, 2021)
- Rakkautta, röh! (Otava, 2022)
- Mäyräkoira puistoon (Otava, 2023)
Minialbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kovakantiset minialbumit sisältävät ainoastaan aikaisemmin julkaistuja tarinoita tai kuvitusta värillisenä.
- Rakas siankärsämöni (1/2001)
- Pannaan haisemaan, elämä on lyhyt! (2/2001)
- Minä Wagner (1/2002)
- Minä Viivi (2/2002)
- Saparokierre (2007) - yhteisnide, joka sisältää kaikki edellä mainitut minialbumit
- Viivi ja Wagner – Kaksi näytelmää (2009)
Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viivin ja Wagnerin touhukas sanakirja (2003)
- Sinappihuntu (2004)[16]
- Parisuhteellisuusteoria (6/2006)
- Juhlakirja (2007)
- Ystävänpäiväkirja (2009)
- Syömään! Viivin ja Wagnerin keittokirja (2009)
- Viivi ja Wagner – sika ja muusa, näyttelykirja (2010)
- Mitä söisin öisin? Viivin ja Wagnerin keittokirja (2010)
- Viivin ja Wagnerin suhdekiemuroita (2011)
- Wagnerin olutkirja (2011, toim. Vesa Anttonen)[17]
- Sian logiikka (2012)
- Wagnerin keksintökirja (2012)
- Viivin ja Wagnerin hääkirja. Se on menoa nyt! (2013)
- Tiskiallasblues (sis. CD-levyn) (2013)
- Dagen Efterin saari – Wagnerin harharetket (2014)
- Sian vuodet 1996–1999 (2014)
- Viivi ja Wagner lemmenlomalla (2015)
- Sian vuodet 2000–2001 (2015)
- Sian vuodet 2002–2003 (2016)
- Sian vuodet 2004–2005 (2017)
- Sian vuodet 2006–2007 (2018)
- Sian vuodet 2008–2009 (2019)
Teatterisovitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syyskuussa 2002 sai Turun kaupunginteatterissa ensi-iltansa Viivi ja Wagner -näytelmä. Käsikirjoituksen teki Tuomola itse, ohjauksesta vastasi Hannu Raatikainen. Päärooleissa nähtiin Minna Hämäläinen Viivinä ja Stefan Karlsson Wagnerina.[18] Myöhemmin näytelmää on esitetty muun muassa Helsingin kaupunginteatterissa, jossa päärooleissa ovat Sari Siikander ja Risto Kaskilahti.[19]
Viivi ja Wagner on taipunut myös Jarmo Julkusen säveltämäksi Kärsämysoperetiksi. Kapsäkki-teatteriryhmän operetin ensiesitys nähtiin elokuussa 2006 Helsingin juhlaviikoilla.[20] 5. syyskuuta 2012 Helsingin kaupunginteatterissa oli Sian morsian -nimisen näytelmän ensi-ilta.
Linnateatteri esitti kesällä 2009 Viivi ja Wagner -näytelmää Emma-teatterissa Naantalissa. Käsikirjoituksen teki Juba Tuomola itse ja esityksen ohjauksesta vastasi Mikko Kouki. Wagneria esitti Miska Kaukonen ja Viiviä Pirjo Lonka.
Tuotteistus ja kaupallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viivistä ja Wagnerista on tehty paljon oheistuotteita[21], kuten seinäkalentereja, mukeja, pehmohahmoja ja tekstiilituotteita. Viivi ja Wagner esiintyvät Lidlin mainoksissa.[22]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kultapossun Viivi ja Wagner Viivijawagner.net. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Aminoff, Arja: Kultapossu ja kettutyttö. Multiprint – hetkessä, 1999, nro 3, s. 6–7. Helsinki: Multiprint. Lehden verkkoversio (PDF). Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Mäkinen, Esa: Sarjakuvakone juhlistaa Viivin ja Wagnerin kymmenvuotistaivalta Helsingin Sanomat. 5.10.2007. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Lilja, Kimmo: Viivi ja Wagner -kuume leviämässä koko maahan Turun Sanomat. 13.12.2000. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Viivi ja Wagner monella kielellä Viivijawagner.net. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Ensimmäinen Viivi ja Wagner -sarjakuvalehti ilmestynyt Turun Sanomat. 9.5.2008. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Viivi ja Wagner Egmont Kustannus. Arkistoitu 3.10.2009. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Viivi ja Wagner Egmontshop.fi. Arkistoitu 19.11.2010. Viitattu 28.9.2012.
- ↑ Karjalainen, Aku: Jalka kipsissä ja ääni käheänä: Kun taiteilija sairastaa, ei sairauslomalle hevillä jäädä Turun Sanomat. 30.7.2008. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Nuoret sarjakuvantekijät tuuraavat Jubaa sairauslomalla Helsingin Sanomat. 4.7.2008. Arkistoitu 8.7.2008. Viitattu 17.8.2008.
- ↑ Pullinen, Jussi: Nuoret sarjakuvantekijät tuuraavat Juba Tuomolaa sairausloman ajan Helsingin Sanomat. 16.7.2008. Arkistoitu 18.7.2008. Viitattu 17.8.2008.
- ↑ Juba Tuomola: Viivi ja Wagner Emma. Viitattu 4.7.2020.
- ↑ Juban haastattelu viivijawagner.org. Viitattu 5.7.2020.
- ↑ http://www.hs.fi/mielipide/a1409801572811 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.hs.fi/mielipide/a1409969834389 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Viivi ja Wagner: Sinappihuntu. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-20004-6.
- ↑ Wagnerin olutkirja. Toimittanut Vesa Anttonen. Sarjakuvat ja kuvitus: Juba. Helsinki: Arktinen Banaani, 2011. ISBN 978-952-5768-89-3.
- ↑ Heikkinen, Piia: Viivi ja Wagner hyppäsivät näyttämölle Turun Sanomat. 5.9.2002. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Nummenpää, Kaisa: Viivi ja Wagner Yhteishyvä.fi. 3.5.2006. SOK. Arkistoitu 27.4.2007. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Viivin ja Wagnerin kärsämysoperetti ensi-illassa Turun Sanomat. 19.8.2006. Viitattu 18.8.2008.
- ↑ Juba viivijawagner.com. Viitattu 5.7.2020.
- ↑ LIDL Viivi and Wagner Behance.net. 28. tammikuuta 2019. Viitattu 15.10.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viivi ja Wagner -sarjakuvan virallinen sivusto.
- Helsingin Sanomien Viivi ja Wagner -sivu.
- Etelä-Suomen Sanomien Viivi ja Wagner -sivu.
- Luettelo albumeiden sisältämistä stripeistä.
- Reima Mäkinen: Naida vai palaa? Kvaak.fi 15.8.2007.
- Wade Koivurinne: Saparokierteellä parannetaan maailmaa. Kvaak.fi 13.11.2007.